Suomen koulutusjärjestelmä on oikea aarre

Mikä tekee Suomen koulujärjestelmästä niin erityisen?

Suomi loistaa vuodesta toiseen kansainvälisissä koulutusvertailuissa, eikä aina tule mieleen, että meidän itsestäänselvyytenä pitämä koulujärjestelmä koostuu monesta hyvästä osatekijästä.

Selkeimpinä yksittäisinä tekijöinä ovat pakollinen oppivelvollisuus ja koulutuksen ilmaisuus. Siinä missä muualla maailmassa joudutaan kerryttämään vuosia pesämunaa lapsen lähettämiseksi yliopistoon, me saamme nauttia siitä ilmaiseksi. Ilmainen koulutushan ei tosiaan pääty peruskouluun, vaan suurin osa siitäkin eteenpäin on maksutonta. Päinvastoin, meillä saadaan opintotukea opiskeluun! Tämä tasaa eroja sosiaaliluokkien välillä ja vaatimattomistakin oloista ponnistavalla henkilöllä on mainiot mahdollisuudet edetä kovapalkkaisiin ammatteihin kuten lääkäriksi.

Kaikille samat lähtökohdat

Koulu tasaa sosiaaliluokkien eroja myös tarjoamalla päivittäin ilmaisen, ravitsevan lounaan sekä huolehtimalla kouluterveydenhuollosta. Ilmainen kouluruoka on itsestäänselvyys meille, mutta todella harvinaista muualla maailmassa. Makuasioista kiistelemättä, sen laatuun panostetaan päivittäen sitä vastaamaan kulloinkin voimassa olevia ravitsemussuosituksia.  Ikäluokittain oppilaat rokotetaan ja heidän hampaansa hoidetaan. Myös psykologisesta puolesta huolehditaan luoden oppilaille hyvät edellytykset keskittyä oppimiseen.

Oppilaitoksia ei julkisesti vertailla keskenään. Koulutuksessa pyritään samaan laatuun, oli oppilas sitten pääkaupungissa tai kyläkoulussa keskellä korpea. Näin ei synny kilpailua kouluista, vaan rikkaalla ja köyhällä on periaatteessa samat eväät opiskeluun. Siinä missä muualla julkinen koulu on b-luokan vaihtoehto, on se Suomessa itsestään selvä ratkaisu.

Koulutusta arvostetaan

Suomessa opettajat ovat korkeasti koulutettuja, heillä on vähintään amk-tasoinen koulutus ja pedagogisia opintoja takanaan. Opettajien laatuun panostaminen välittyy myös oppimistuloksiin. Opettajat pyrkivät yleensä edustamaan itse elinikäistä oppimista kehittäen ammattitaitoaan jatkuvasti. Opettajien arvostus myös näkyy palkassa.

Peruskoulu ja lukio tähtäävät laajaan yleissivistykseen, meillä yleinen kolmen kielen kielitaito on monessa maassa käsittämätön kilpailuetu työmarkkinoilla. Taito- ja taideaineiden opetus tähtää paitsi lukuaineista virkistäytymiseen, myös erilaisiin käsillä tekemiseen pohjautuviin ammatteihin. Jossain maassa voi olla outo ajatus, että meillä koulussa opitaan arkiset taidot kokkaamisesta vaatehuoltoon ja puutöihin.

Ei pakkopullaa

Koulujärjestelmämme on myös monessa suhteessa joustava. Aikuisenakin on täysin mahdollista vaihtaa kokonaan alaa tai kouluttautua lisää. Elinikäinen oppiminen on yleisesti hyväksyttyä ja toivottuakin. Maailma ei kaadu jos pitää välivuoden. Opiskelun henkilökohtaistamisella voidaan opiskella joko nopeaan tahtiin, tai sovittaa opinnot osaksi muuta kiireistä elämää esim. huippu-urheilijoilla. Myös valinnanvapaus on meillä suuri. Jo peruskoulussa voidaan valita valinnaisia aineita matematiikan lisäkursseista kotitalouteen, ja mahdollisuudet vain lisääntyvät sen jälkeisissä opinnoissa. Valinnaisuus motivoi, koska toki jokainen jaksaa panostaa opiskeluun enemmän, kun aihe on itseä kiinnostava.

Opiskelumenetelmissä hyödynnetään innovaatioita. Kaikkea ei tarvitse opiskella kurinalaisesti pulpeteissa istuen, vaan voidaan hyödyntää uusinta teknologiaa yhteydenpidossa. Vuorovaikutukseen panostetaan, koska se auttaa työelämätaidoissa, mutta myös syventämään opiskelua. On hyväksyttävää käydä keskustelua opettajan kanssa ja vertaisoppimisen hyödyt tunnetaan.

Opitko ulkoa vai opitko oikeasti?

Monessa muussa maassa opiskelu tähtää systemaattisesti hyvin pärjäämiseen kokeissa. Meillä kyseessä on enemmänkin opitun soveltaminen tosielämän tarpeisiin. Ulkoa opiskelun sijaan pyritään ymmärtämään, miten tietoa voisi hyödyntää. Puhutaankin oppimisen opiskelusta. Opintoja pyritään myös yhdistämään työelämän tarpeisiin jo varhaisessa vaiheessa koulutusta. Opiskeluun saattaa kuulua projekteja yhdessä lähialueen työnantajien kautta sekä yrittäjyyteen valmentavaa sisältöä.

Kulttuurisesti meillä arvostetaan opiskelua ”koulutus kannattaa”, on tuttu lause kaikille. Koulutettu lapsi nähdään ylpeytenä koko suvulle. Luterilaiseen henkeen tulosten eteen ollaan myös valmiita tekemään ahkerasti töitä. Kulttuurinen perimä luo hyvän pohjan jatkokoulutuksen yleisyyteen.

Suomen koulutusjärjestelmästä löytyy myös paljon perinteitä, jotka motivoivat nuoria opiskelemaan. Esimerkiksi vanhojentanssit ja kauniin vanhojentanssipuvun päälle saaminen voi olla jollekkin syy mennä lukioon. Ja ylioppilaslakin päähän laittaminen on luonnollisesti erittäin symboolinen ele. Yhtälailla peruskoulussa esimerkiksi monessa paikassa järjestettävät ysien tanssit voivat olla motivoiva kohokohta koulun arjessa!

Suomen koulujärjestelmä on siis erityinen, mutta meidän ei tule jäädä ihastelemaan sen upeutta, vaan jatkaa kehittymistä, elinikäistä oppimista. Välillä on hyvä nostaa katseensa muiden maiden järjestelmiin. Koulutuksesta voisi paremmin tehdä vientituotetta, koska meillä on useampi tutkimustulos kertomassa sen tasosta.