Arctickids.fi

Nettisivu pohjoisen lapsista

Kasvattaisinko mieluummin lapseni Suomessa vai Espanjassa?

Posted on 16.11.2016 in Kasvatus, Lapsen kasvatus, Lapset

Siinäpä pulma puitavaksi. Molemmissa on puolensa.

Äiti voi olla Suomessa äitiyslomalla 105 päivää. Kolmen blogissaan Suomea ja Espanjaa vertaavan, ilmeisesti Espanjassa asuvan äidin mukaan tästä voi 30-50 päivää ottaa ennen laskettua aikaa ja kuitenkin niin, että äitiysloma tulee aloittaa vähintään 30 päivää ennen odotettua lapsen syntymää. Isyysvapaa Suomessa on korkeitaan 54 päivää.

Lapsia voi kasvattaa turvallisesti Suomessa

Espanjassa sama on blogin mukaan 16 viikkoa eli 112 päivää. Näistä vähintään kuusi viikkoa on käytettävä lapsen syntymän jälkeen, kun taas jäljelle jäävät 10 viikkoa voi jakaa haluamallaan tavalla. Isyysloma Espanjassa on 15 kalenteripäivää, joka jakautuu niin sanottuun syntymävapaaseen, kaksi päivää, ja isyyslomaan, 13 päivää.

Lomat poikkeavat blogistiäitien mukaan osin toisistaan riippuen missä asuu, esimerkiksi Catalonian ja Madridin alueella syntymävapaa on viisi päivää ja isyysloma yksi kuukausi. Syntymäloma ei koske yrittäjiä, koska sen maksaa työnantaja, kun taas isyysloman saa kaikki.
Suomessa äitiysloman jälkeen alkaa vanhempainvapaa. Tämän voi käyttää joko äiti tai isä, tai molemmat vuorotellen. Vanhempainvapaa voi kestää noin 158 arkipäivää.

Espanjassa ei vanhempainvapaata, mutta täysi äitiysraha

Espanjassa ei varsinaista vanhempainvapaata ole. Heillä, kuten meilläkin, on kuitenkin lakisääteinen mahdollisuus jäädä hoitovapaalle siksi aikaa kunnes lapsi täyttää kolme vuotta. Suomessa on mahdollisuus anoa kotihoidon tukea, jota maksetaan kunnes lapsi täyttää kolme vuotta, kuitenkin sillä ehdolla, että lapsi ei ole kunnallisessa päivähoidossa samaan aikaan.

Espanjassa äitiysrahan suuruus on 100 prosenttia palkasta, mutta oli kuitenkin vuonna 2015 maksimissaan 3606 euroa. Suomessa sekä äitiysraha, että vanhempainraha on tietty osa bruttopalkasta, ja sitä maksetaan molempina kausina aluksi korotettuna ja sitten alennettuna. Se ei vastaa koskaan täyttä palkkaa.
Jos lasten kasvatusta alkaa puntaroida näiden asioiden näkövinkkelistä, kallistun äkkiseltään Suomen puoleen, vaikka 100 prosentin äitiyspäivärahat kuulostavat hyvältä. Toisaalta täytyy muistaa, että meillä on pääsääntöisesti korkeammat palkat, mutta korkeammat hinnatkin.

Espanjalainen kulttuuri on lapselle erilainen

Suomessa on myös puhtaampaa, turvallisempaa ja ilmainen koulutus. Ainakin perusopetus on myös Espanjassa maksutonta. Yliopisto taas maksanee, mikäli menee yksityiseen yliopistoon, joita maassa on noin 20. Valtion varoilla tuettuja julkisia yliopistoja sen sijaan on noin 50.

Espanjan ilmasto houkuttaa

Ilmaston puolesta kasvattaisin lapseni ehdottomasti Espanjassa. Kesän kuumuutta pakenisin tosin mielelläni Suomen suveen. Se on kuitenkin niin kaunis, että silloin kotimaahansa kaipaisikin. Täytyy myös muistaa, että lapset tykkäävät leikkiä lumessa. Eipä itseäkään haitannut lähteä 30 asteen pakkaseen telmimään, kun oli lämmin toppahaalari päällä. Ei kylmää pienenä edes huomannut. Mitä vanhemmaksi tuli, sitä helpommin paleli. Liekö tuo johtuu myös siitä, ettei käyttänyt enää villasukkia, pipoa ja toppahansikkaita. Teininähän oli muodikasta hillua paukkupakkasissakin mahdollisimman vähissä vaatteissa. Olisi ollut suorastaan noloa käyttää pipoa, jos kaveritkaan eivät tehneet niin. Vedin pipon päähäni vasta, kun aloin lähestyä kotia niin, että isä saattoi nähdä ikkunasta, oliko neidillä pipoa vai ei. Espanjassa lapsilla ei ole ainakaan tällaisia ongelmia.

Espanjalaiset avoimia, suomalaiset rehellisiä

Suomessa hyvää olisi myös tietysti tukiverkko ja oma äidinkieli. Mikäli Espanjassa asuisi tuntematta muita suomalaisperheitä, vailla ystäviä ja sukulaisia, olisi päivähoidon lisäksi lasten hoitoon saaminen vaikeaa ja elo yksinäistä.

Ota huomioon! Ilman tukiverkkoa eläminen voi olla todella raskasta: http://www.vauva.fi/keskustelu/3932336/ketju/onko_muita_joilla_ei_ole_ketaan_eli_tukiverkko_puuttuu_kokonaan

Espanja on kuitenkin melko helppo ja ehdottoman kaunis kieli, minkä oppiminen tulisi tietysti helposti, kun sitä kuulisi ja puhuisi pienestä asti. Espanjalaisesta kulttuurista haluaisin myös lasteni oppivan avoimuutta ja lämpöä. Toisaalta arvostan suomalaisten rehellisyyttä: sitä, mikä luvataan, pidetään. Ainakin pääsääntöisesti. Tuskinpa Espanjassa myöskään säästyisivät varastamiselta pöytään unohdettu kännykkä tai lompakko toisin kuin Suomessa käy tuon tuosta.

Kasvava trendi

Yhä useampi suomalainen kyllästyy kuitenkin tänä päivänä varsinkin maamme kylmään ja melko kolkkoon ilmastoon ja hankkii itselleen uuden asunnon Espanjasta. Varsinkin Malagan alueelle on muodostunut jo oma suomalaisyhteisö, jossa lapsen voi kasvattaa melko perinteisesti, hieman epäperinteisemmässä ympäristössä.

Mitä tehdä kun lapsesi sairastuu?

Posted on 15.11.2016 in Lapset, Lastenhoito

Vie lapsi ajoissa lääkäriin

Lapsen sairastuminen kuuluu niihin tilanteisiin, joita ei toivo kenellekään tapahtuvan. Niin kuitenkin käy joskus, ja silloin ovat hyvät neuvot tervetulleita. Niitä olenkin kerännyt tähän artikkeliin.

Sairauden jälkeen on ennen sairautta – sairastumista voi yrittää ennaltaehkäistä monin keinoin. Niihin kuuluvat esimerkiksi päivittäin raittiissa ilmassa oleminen; säännöllinen päivärytmi; liiallisen stressin välttäminen sekä terveellinen, paljon vihanneksia, hedelmiä ja täysjyvätuotteita sisältävä ruokavalio. Myös säännölliset rokotukset auttavat pitämään sairaudet loitolla ja säästää myös muita –esimerkiksi päiväkodissa – sairauksilta.

Lapset ovat aikuisia paljon useammin flunssassa tai nuhaisia, sillä heidän immuunijärjestelmänsä on vasta kehittymässä. Jokaisen virus- tai bakteerihyökkäyksen jälkeen se on hieman vahvempi ja vastustuskykyisempi monia viruksia ja bakteereita vastaan.

Jos olet lapsesi sairastuessa epävarma sairauden laadusta, kysy varmuudeksi lastenlääkäriltä! Näin saat varmaa tietoa lapsen tilasta etkä joudu hukkaamaan aikaa, mikäli sairaus vaatii toimenpiteitä. Lääkärissä on käytävä, mikäli jokin seuraavista kohdista täyttyy:
– lapsella on korkea kuume, vaikeita kipuja tai voimakas yskä
– havaitset lapsen iholla voimakasta ihottumaa
– lapsi on apaattinen ja poissaoleva
– lapsi ei juo riittävästi
– lapsen on vaikea hengittää
– lapsella on korkea kuume ja kova päänsärky
– lapsella on jäykkä niska
– lapsi on kosketusarka

Nyrkkisääntönä voi sanoa vielä, että kaikki, mikä kestää kymmenen päivää pidempään, on syy mennä lääkärin vastaanotolle.

Mitä lapsi tarvitsee erityisesti? Lääketieteellisen hoidon ja mahdollisen lääkityksen lisäksi lapsi tarvitsee paljon juotavaa (yrttiteitä, vettä), huoneen säännöllistä tuuletusta sekä terveellistä ruokaa, josta lapsi pitää. Lisäksi on vältettävä tupakointia!

Lapsella voi olla rankkaa sairastaessaan

Sairauksi vastaan on olemassa apteekista hankittavien lääkkeiden lisäksi monia kotikonstejakin. Kokeile esimerkiksi seuraavia:
– höyry-inhalaatio (käytä kuumaa suolavettä)
– suolavedellä, salvia- tai kamillateellä kurlaaminen
– teet, jotka sisältävät timjamia, seljankukkaa, salviaa tai rohtosalkoruusua auttavat yskään
– lämmin maito hunajalla auttaa myös yskään (yli 2-vuotiaille lapsille)
– raakaa valkosipulia voi käyttää nuhaa vastaan, vaikka se voikin olla haastava nieltävä lapselle

Jos lapsi on rauhaton, itkee herkästi ja on läheisyydenhakuinen, hän tarvitsee vanhempien huomiota ja huolenpitoa. Helliminen, satujen lukeminen ja lempimusiikin kuunteleminen tekevät hyvää. Mikäli ei ole tartuntavaaraa, lapsi voi ottaa osaa normaaliin perhearkeen. Sairaan sängyn voi niin halutessaan vaikka laittaa olohuoneeseen.

Jotkut lapset riehuvat kuumeisinakin kuin olisivat täysin terveitä. Mikäli lapsesi toimii näin, huolehdi riittävistä tauoista leikkien välillä. Koita ohjata lasta rauhallisempien leikkien pariin tai lue hänelle satuja.

On tärkeää, ettei sairasta lasta viedä päiväkotiin, mikäli hänellä on kuumetta, ripuli tai oksennustauti. Vaarana on nimittäin muiden lasten tartuttaminen. Kuume voi olla merkkinä simerkiksi tuhkarokosta, joka on tarttuva jo taudin alkuvaiheessakin. Lapsen on pysyttävä kotona, kunnes on tervehtynyt täysin.

Hoitaja auttaa

Mikäli alle 10-vuotias lapsesi sairastuu äkillisesti, voit olla poissa töistä ja jäädä kotiin tilapäiselle hoitovapaalle. Hoitovapaa voi kestää enintään neljä päivää. Alle 16-vuotiaan lapsen sairaalahoidon ja siihen liittyvän kotihoidon ajalta voit saada Kelalta erityishoitorahaa. Erityishoitorahan saaminen edellyttää kuitenkin lapsen hoitavalta lääkäriltä D-lääkärinlausuntoa sairauden vaikeudesta sekä vanhemman hoitoon osallistumisen tarpeellisuudesta. Erityishoitorahan tarkoitus on korvata ansionmenetystä, jos joudut olemaan kokopäiväisesti pois työstäsi hoidon vuoksi etkä saa palkkaa. Mikäli et voi jäädä hoitovapaalle tai et saa erityishoitorahaa, kysy lapsen isovanhemmilta, muilta sukulaisilta tai ystäviltäsi, voisivatko he hoitaa lasta. Muussa tapauksessa voit etsiä lastenhoitajaa tai lapsenvahtia.

Tiivistetysti voi sanoa, että sairaan lapsen hoitaminen vaatii paljon aikaa, energiaa, hermoja ja kärsivällisyyttä. Apua on tarvittaessa myös osattava hakea niin lääkäriltä kuin muiltakin kanssaihmisiltä.

Tarinat auttavat meitä selviytymään:

Näillä iltarutiineilla saat lapsesi nukahtamaan helpommin

Posted on 14.11.2016 in Lapsen kasvatus, Lapset, Lastenhoito

Lapsen nukkumattomuudelle voi olla monenlaisia syitä: lapsi voi pelätä jäävänsä jostakin paitsi. Itse esimerkiksi muistan hiipineeni nurkan taakse vanhempieni katsottua iltaisin telkkaria. Lapsi voi myös pelätä yksin jäämistä, pimeyttä tai pimeydessä vaanivia olioita. Lapsella voi toisaalta olla käynnissä vaihe, jossa hän haluaa enemmän itsenäisyyttä tai jossa hän haluaa olla enemmän vanhempiensa tai isompien sisarustensa kaltainen. Tämän takana on ajatus siitä, että pitkään valveilla oleminen on kytköksissä isouteen – joka valvoo pitkään, on jo iso poika / tyttö.

Mikä siis avuksi? Tähän artikkeliin koottujen neuvojen avulla voit koittaa saada lapsen ajoissa nukkumaan ja helpottamaan elämääsi!

Pientä lasta nukuttaa

Rauhoita lapsi!

Ennen nukkumaanmenoa on hyvä rauhoittua. Aloita vauhdin hidastaminen noin tuntia ennen nukkumaanmenoaikaa: tänä aikana ei tulisi katsoa telkkaria eikä muitakaan medioita, ja villit leikit olisi lopetettava. Sen sijaan voi leikkiä rauhallisesti tai esimerkiksi maalata tai piirtää.

Saako lapsi tarpeeksi liikuntaa?

Riittävä liikunta on tärkeää lapselle myös nukkumisen kannalta. Katso siis, että lapsi liikku päivällä tarpeeksi. Parasta liikunta on ulkona, raittiissa ilmassa.

Iltakeskustelut

Lastenkin mielessä pyörii paljon asioita, jotka estävät heitä nukkumasta. Ethän sinäkään saa nukuttua, jos mietit, mitä maailmanpolitiikassa oikein on vikana? Voit keventää lapsesi mieltä keskustelemalla hänen kanssaan päivän tapahtumista: Mitä tänään tapahtui? Mikä oli hauskaa? Mikä ei ollut niin kivaa? Keskustelu auttaa lasta saattamaan päivän päätökseen ja ymmärtämään, että raskaatkin asiat voi laittaa sivuun yöksi.

Aivan ihana lapsi nukkuu

Pehmolelut

Onko jälkikasvullasi pehmoleluja? Nekin voivat auttaa lasta rauhoittumaan, sillä ne toimivat ikään kuin vanhempien sijaisina ja helpottavat yksinäisyyden tunnetta. Lapsi voi tukeutua pehmoleluihin ja saada niistä lohtua ja seuraa.

Muista myös pestä pehmolelut! (https://www.yhteishyva.fi/arjen-apu/tiesitko-etta-pehmolelukin-kaipaa-pesua/0571532  )

Poista häiritsevät ärsykkeet ja muut ulkoiset tekijät!

Lapsen huoneeseen tunkeutuva valo ja melu häiritsevät herkästi lapsen unta. Katso, että huone on riittävän pimeä (jätä tarvittaessa yövalo päälle). Asunnon on myös oltava savuton. Vältä sokerisia juomia, kuten Colaa tai (pullotettua) jääteetä jne. Vältä myös raskaita aterioita, anna lapselle iltapala vähintään tuntia ennen nukkumaanmenoa.

Vauva nukkuu kehdossa

Nukkumaanmenorituaalit!

Nukkumaanmenorituaalit mukautuvat perheen tapojen mukaan. Ne alkavat useimmiten rauhallisella leikkimisellä ja jatkuvat kylpyhuoneessa, missä käydään pesulla, puetaan pyjamat ja pestään hampaat. Lopuksi lapselle voidaan lukea iltasatu tai hänen kanssaan voi laulaa tai sanoa iltarukouksen. Tärkeää on, että lapsi saa vaikuttaa, mitä nukkumaanmenorituaaliin sisältyy ja että se toistuu samanlaisena joka ilta. Rutiinin noudattamista tarvitaan, jotta lapsi voi valmistautua nukkumaan menoon. Vanhempien täytyy myös olla johdonmukaisia: lapsen ei esimerkiksi anneta nukkua vanhempien sängyssä, vaan viedään mieluummin joka kerta omaan sänkyyn. Lapsella voi myös olla sängyn lisäksi vaikkapa kotoisa uneksimispussi, jossa lapsi “ehdollistuu” nukkumaan. Voit istua aluksi lapsen sängyn vieressä kunnes hän nukahtaa, pari yötä sen jälkeen voit vaihtaa paikkaa ovensuuhun, kunnes et odota lainkaan hänen nukahtamistaan. Mikäli mikään ei auta, on mahdollisesti aika hakea alan ammattilainen avuksi.

Mikäli lapsella on ns. erityishuomiota vaativa lapsi, kuten autismista kärsivä, käänny silloin autismisäätiön puoleen: http://www.autismisaatio.fi/fi/materiaalit-3/tietoa-autismikirjosta/uni-ja-nukkuminen/

Lapsi saa päättää itse?

Nykyään on myös leviämässä trendi, jonka mukaan on hyvä antaa lapsen itse päättää, milloin hän menee nukkumaan. Käytännössä tämä tarkoittaa pienten lasten kohdalla sitä, että he leikkivät yksin kunnes nukahtavat. Isommat lapset taas ovat itse vastuussa nukkumaanmenoajastaan – vanhemmat luottavat siihen, että he osaavat mennä ajoissa nukkumaan. Tämän seurauksena lapset luonnollisesti menevät nukkumaan myöhemmin, kuin jos heidät laitettaisiin nukkumaan. Ajatuksena on, että jos lapsi menee myöhään nukkumaan ja on väsynyt seuraavana päivänä, hän oppii, että on parempi mennä ajoissa nukkumaan.

Viimeiseksi esittelemäni filosofian ongelmana on kuitenkin, että lapset eivät ajattele kuin aikuiset, sillä he ovat vielä kehitysvaiheessa. Niinpä lapsen harteille ei mielestäni voi antaa kannettavaksi vastuuta omista nukkumaanmenosta. Lapsi ei nimittäin vielä osaa nähdä aamuväsymyksessä syy-seuraussuhdetta edellisyön valvomiseen. Ei siis auta muu kuin olla itse ohjaamassa lasta parhaansa mukaan!

Mitä harrastuksia voisin suositella lapsilleni?

Posted on 13.11.2016 in Harrastukset, Lapset

Lapsille sopivia harrastuksia

Sopivan harrastuksen löytäminen lapselle voi olla hermoja raastavaa, jos mikään ei tunnu kelpaavan. Usein harrastuksen löytyminen voi olla myös hintakysymys. Olen koonnut tähän artikkeliin erilaisia harrastusehdotuksia. Toivottavasti löydät joukosta jotakin sopivaa lapsillesi!

Ensimmäiseksi on kuitenkin mietittävä, minkätyyppinen harrastus lapselle sopisi. Onko hän vilkas vai mietiskelevä, pitääkö hän mieluummin piirtämisestä ja maalaamisesta vai metsässä rämpimisestä? Nämä kategoriat eivät tietenkään sulje toisiaan pois, mutta ne voivat auttaa suunnan löytämisessä, mistä harrastusta lähdetään hakemaan.

Urheilu

Voi olla, että monille tulee urheilusta mieleen lähinnä poikien jääkiekko- ja jalkapallojoukkueet, mutta tytöt voivat harrastaa urheilua siinä missä pojatkin. Ainakin suuremmissa kaupungeissa voi harrastaa kaikenlaisia urheilulajeja aikidosta zumbaan. Henkilökohtaisesti voin suositella “vain” harrastamista ilman suoritepakkoa, niitä tulee kohdattua elämässä myöhemminkin tarpeeksi. Jos kuitenkin haluaa kilpailla, voi liittyä urheiluseuraan.

Musiikki

Lapsen ollessa musikaalinen ja musiikista kiinnostunut voi kysellä paikallisen musiikkiopiston lisäksi muiden musiikkikoulujen tarjouksia. Kannattaa käydä kokeilemassa lapsen kanssa erilaisia soittimia, ainakin musiikkiopistot järjestävät välillä tapahtumia, joissa voi tutustua eri instrumentteihin. Myös konserteissa käyminen ja äänitteiden kuuntelu voi helpottaa oikean soittimen löytymistä, jos lapsi näiden avulla oivaltaa, minkälaista ääntä hän haluaa tuottaa. Soitinten lisäksi ei tietenkään saa unohtaa laulua, jota lapsesi on kenties jo päässytkin kokeilemaan joko kotona tai esim. päiväkodissa. Soittamisen tai laulamisen lisäksi voi lapsen kanssa miettiä, haluaisiko tämä kokeilla oman musiikin tekemistä vaikkapa improvisoimalla.

Vaikka musiikki onki ihana asia, on hyvä miettiä etukäteen omaa asuinpaikkaa. Häiriintyvätkö naapurit jos lapsi soittaa jatkuvasti pianoa tai viulua kerrostalossa? Lue lisää: http://www.meidanperhe.fi/keskustelu/406780/ketju/_jos_lapsi_aloittaa_pianonsoiton_niin_eiko_minkaan

Kuvataiteet ja kädentyöt

Piirtämisen ja maalaamisen lisäksi voi miettiä muitakin taideharrastuksia, kuten vaikkapa keramiikkaa tai virkkausta. Taideharrastuksiin pätee sama kuin muihinkin harrastuksiin: kokeilemalla löytyy omanlainen, lapselle mieluisa harrastus. Voit kysellä paikkakunnaltasi mahdollisesti löytyvistä taideseuroista tai -kouluista neuvoa. Myös Mannerheimin lastensuojeluliitto tarjoaa paikallisyhdistystensä kautta erilaisia harrastuskerhoja.

Teatteri, elokuva ja tietokonepelit

Onko lapsesi kiinnostunut näyttelemisestä tai yleensä teatteriin tai elokuviin liittyvistä asioista? Miksei aloittaa teatteri- tai elokuvaharrastusta? Näyttelemisen lisäksi nuori voi kokeilla vaikkapa lavastusta, videoeditointia tai oman tietokonepelin tekemistä!

Uinti voi olla hyvä harrastus lapselle

Ongelmanratkaisukykyä tukevat harrastukset

On useita eri harrastusmahdollisuuksia, jotka tukevat päättelyn ja ongelmanratkaisukyvyn kehittymistä. Luonnollisesti matematiikka, älyä ja päättelyä vaativat pelit kuten shakki tai tietokonepelit, sekä esimerkiksi  Escape Roomit ovat tällaisia. Näistä on varmasti hyötyä lapselle jatkossa.

Kirjoitusharrastus

Kirjailijan taitojaan voi hioa verkkokirjoittajakoulu Sulkasadon ohjauksessa. Tarjolla on erilaisia kursseja nuorille kirjoittajille. Käykää siis ilmoittautumassa ja avaamassa sanojen jännittävä ja innostava maailma!

Eräharrastus ja partio

Partiossa opitaan erätaitoja, saadaan kavereita ja retkeillään. Lippukunnasta riippuen on saatavilla myös muuta toimintaa. Mikäli ei halua lastaan partioon esimerkiksi vakaumuksensa vuoksi (partio on kuitenkin kirkon kanssa sidoksissa) voi koittaa selvittää, olisiko paikkakunnalla muuta eräharrastusta tarjoavaa tahoa, esimerkiksi junior rangereitä.

Järjestötoiminta

Haluaisiko lapsi päästä vaikuttamaan yhteisiin asioihin tai onko hän jopa kiinnostunut politiikasta? Silloin järjestötoiminta voi olla varteenotettava vaihtoehto. Oppilas- ja järjestötoimintaan osallistumalla nuoret saavat äänensä kuuluviin ja saavat siinä sivussa kavereita ja tekemistä.

Tässä lueteltujen harrastusten ja tahojen lisäksi voi ottaa selvää esimerkiksi paikallisen nuorisotalon järjestämästä toiminnasta.

Harrastusten hinnat vaihtelevat paljon paikkakunnasta, mahdollisesta seurasta, lapsen iästä sekä tietenkin itse harrastuksesta riippuen. Jonkinlaisen kuvan saa tästä HS:n vertailusta.

Mikäli harrastusta ei millään löydy, kannattaa miettiä, tarvitseeko lapsi ollenkaan “järjestäytynyttä” harrastustoimintaa, vai riittääkö hänelle itsenäisesti harrastaminen. Harrastus ei kuitenkaan ole vastaus kaikkeen. Eri harrastuksille voi antaa mahdollisuuden kokeilemalla niitä, mutta lapselle ei välttämättä ole pakko tuputtaa harrastusta vain siitä syystä, että hänellä on tylsää. Voit sen sijaan keksiä muutakin tekemistä. Vaihtoehtoisesti lapsi (iästä riippuen) voi koittaa itse kehittää itselleen harrastusomaista toimintaa. Pääasiahan on, että harrastus on inspiraation ja hyvän mielen eikä stressin lähde!

Mannerheimin lastensuojeluliitolta saat runsaasti apua sinua askarruttavissa kysymyksissä, kuten lasten harrastuskerhoasioissa: http://www.mll.fi/perheille/harrastuskerhot/