Näillä iltarutiineilla saat lapsesi nukahtamaan helpommin

Lapsen nukkumattomuudelle voi olla monenlaisia syitä: lapsi voi pelätä jäävänsä jostakin paitsi. Itse esimerkiksi muistan hiipineeni nurkan taakse vanhempieni katsottua iltaisin telkkaria. Lapsi voi myös pelätä yksin jäämistä, pimeyttä tai pimeydessä vaanivia olioita. Lapsella voi toisaalta olla käynnissä vaihe, jossa hän haluaa enemmän itsenäisyyttä tai jossa hän haluaa olla enemmän vanhempiensa tai isompien sisarustensa kaltainen. Tämän takana on ajatus siitä, että pitkään valveilla oleminen on kytköksissä isouteen – joka valvoo pitkään, on jo iso poika / tyttö.

Mikä siis avuksi? Tähän artikkeliin koottujen neuvojen avulla voit koittaa saada lapsen ajoissa nukkumaan ja helpottamaan elämääsi!

Pientä lasta nukuttaa

Rauhoita lapsi!

Ennen nukkumaanmenoa on hyvä rauhoittua. Aloita vauhdin hidastaminen noin tuntia ennen nukkumaanmenoaikaa: tänä aikana ei tulisi katsoa telkkaria eikä muitakaan medioita, ja villit leikit olisi lopetettava. Sen sijaan voi leikkiä rauhallisesti tai esimerkiksi maalata tai piirtää.

Saako lapsi tarpeeksi liikuntaa?

Riittävä liikunta on tärkeää lapselle myös nukkumisen kannalta. Katso siis, että lapsi liikku päivällä tarpeeksi. Parasta liikunta on ulkona, raittiissa ilmassa.

Iltakeskustelut

Lastenkin mielessä pyörii paljon asioita, jotka estävät heitä nukkumasta. Ethän sinäkään saa nukuttua, jos mietit, mitä maailmanpolitiikassa oikein on vikana? Voit keventää lapsesi mieltä keskustelemalla hänen kanssaan päivän tapahtumista: Mitä tänään tapahtui? Mikä oli hauskaa? Mikä ei ollut niin kivaa? Keskustelu auttaa lasta saattamaan päivän päätökseen ja ymmärtämään, että raskaatkin asiat voi laittaa sivuun yöksi.

Aivan ihana lapsi nukkuu

Pehmolelut

Onko jälkikasvullasi pehmoleluja? Nekin voivat auttaa lasta rauhoittumaan, sillä ne toimivat ikään kuin vanhempien sijaisina ja helpottavat yksinäisyyden tunnetta. Lapsi voi tukeutua pehmoleluihin ja saada niistä lohtua ja seuraa.

Muista myös pestä pehmolelut! (https://www.yhteishyva.fi/arjen-apu/tiesitko-etta-pehmolelukin-kaipaa-pesua/0571532  )

Poista häiritsevät ärsykkeet ja muut ulkoiset tekijät!

Lapsen huoneeseen tunkeutuva valo ja melu häiritsevät herkästi lapsen unta. Katso, että huone on riittävän pimeä (jätä tarvittaessa yövalo päälle). Asunnon on myös oltava savuton. Vältä sokerisia juomia, kuten Colaa tai (pullotettua) jääteetä jne. Vältä myös raskaita aterioita, anna lapselle iltapala vähintään tuntia ennen nukkumaanmenoa.

Vauva nukkuu kehdossa

Nukkumaanmenorituaalit!

Nukkumaanmenorituaalit mukautuvat perheen tapojen mukaan. Ne alkavat useimmiten rauhallisella leikkimisellä ja jatkuvat kylpyhuoneessa, missä käydään pesulla, puetaan pyjamat ja pestään hampaat. Lopuksi lapselle voidaan lukea iltasatu tai hänen kanssaan voi laulaa tai sanoa iltarukouksen. Tärkeää on, että lapsi saa vaikuttaa, mitä nukkumaanmenorituaaliin sisältyy ja että se toistuu samanlaisena joka ilta. Rutiinin noudattamista tarvitaan, jotta lapsi voi valmistautua nukkumaan menoon. Vanhempien täytyy myös olla johdonmukaisia: lapsen ei esimerkiksi anneta nukkua vanhempien sängyssä, vaan viedään mieluummin joka kerta omaan sänkyyn. Lapsella voi myös olla sängyn lisäksi vaikkapa kotoisa uneksimispussi, jossa lapsi “ehdollistuu” nukkumaan. Voit istua aluksi lapsen sängyn vieressä kunnes hän nukahtaa, pari yötä sen jälkeen voit vaihtaa paikkaa ovensuuhun, kunnes et odota lainkaan hänen nukahtamistaan. Mikäli mikään ei auta, on mahdollisesti aika hakea alan ammattilainen avuksi.

Mikäli lapsella on ns. erityishuomiota vaativa lapsi, kuten autismista kärsivä, käänny silloin autismisäätiön puoleen: http://www.autismisaatio.fi/fi/materiaalit-3/tietoa-autismikirjosta/uni-ja-nukkuminen/

Lapsi saa päättää itse?

Nykyään on myös leviämässä trendi, jonka mukaan on hyvä antaa lapsen itse päättää, milloin hän menee nukkumaan. Käytännössä tämä tarkoittaa pienten lasten kohdalla sitä, että he leikkivät yksin kunnes nukahtavat. Isommat lapset taas ovat itse vastuussa nukkumaanmenoajastaan – vanhemmat luottavat siihen, että he osaavat mennä ajoissa nukkumaan. Tämän seurauksena lapset luonnollisesti menevät nukkumaan myöhemmin, kuin jos heidät laitettaisiin nukkumaan. Ajatuksena on, että jos lapsi menee myöhään nukkumaan ja on väsynyt seuraavana päivänä, hän oppii, että on parempi mennä ajoissa nukkumaan.

Viimeiseksi esittelemäni filosofian ongelmana on kuitenkin, että lapset eivät ajattele kuin aikuiset, sillä he ovat vielä kehitysvaiheessa. Niinpä lapsen harteille ei mielestäni voi antaa kannettavaksi vastuuta omista nukkumaanmenosta. Lapsi ei nimittäin vielä osaa nähdä aamuväsymyksessä syy-seuraussuhdetta edellisyön valvomiseen. Ei siis auta muu kuin olla itse ohjaamassa lasta parhaansa mukaan!