Minkälaisia haittoja huonosta sisäilmasta voi olla lapsille?

Terveyden- ja hyvinvoinninlaitoksen mukaan ihmiset oleskelevat yli 90 prosenttia ajastaan sisällä. Sisäilman tärkeimmät pilaajat ovat tupakka, yleinen siivottomuus, huono ilmanvaihto tai korjaamattomat kosteusvauriot. Mikäli oireilu liittyy selvästi oleskeluun tietyssä tilassa, on tärkeää selvittää kyseisen tilan kunto esimerkiksi suorittamalla sinne jonkinasteista sisäilmatutkimusta.
On vanhempien vastuulla siivota tarpeeksi usein, viedä roskat, olla tupakoimatta sisällä tai ylipäätään lapsen seurassa ja pitää huolta kodin kunnosta niin, että lapsi ei pääsisi sairastumaan. Olisihan se kurjaa, että oman huolimattomuuden takia saisi jonkin pysyvän, vakavan sairauden. Vähän sama kuin hankkisi keuhkosyövän tupakoimalla.

Kotipölyssä on THL:n mukaan monenlaisia hiukkasia, joista jotkut ovat allergeeneja. Tavallisimmat sisäilman allergeenit ovat lemmikkieläinten epiteelin allergeenit. Pölypunkit ovat eteläisissä maissa yleinen ja vaikea ongelma. Suomen sisäolosuhteet taas eivät ole niille suotuisat, joten tutkijoidenkin on vaikea löytää niitä.
Tupakansavulle altistumisen vaikutukset ovat voimakkaimmat varhaislapsuudessa. Äidin raskaudenaikainen tupakointi ja kodissa tapahtuva altistuminen huonontavat lapsen keuhkojen toimintaa, lisäävät hengitystieinfektioita ja suurentavat astmariskiä.

Huono ilmanvaihto suurin aiheuttaja

Yleensä sisäilmaongelman syy ei ole kuitenkaan rakennuksessa. Ylivoimaisesti tavallisin sisäilmaongelma on THL:N mukaan huonosti toimiva ilmanvaihto.

Hengitysliiton mukaan päiväkodin sisäilmaongelmista on ilmoitettava sekä päivähoitopaikkaan että kunnan terveystarkastajalle. Koulujen sisäilmaongelmista on ilmoitettava terveystarkastajalle ja koulun rehtorille. Lapsen vaatteissa ja tavaroissa esiintyvä mikrobiperäinen haju voi paljastaa ongelman.

Muutoin epäily sisäilmaongelmasta voi syntyä, jos aikaisemmin terve lapsi alkaa oireilla ja sairastaa infektiotauteja poikkeuksellisen paljon. Samoin sisäilmaongelmia on syytä epäillä, jos varhaislapsuudessa sairastettu, jo iän myötä rauhoittunut atooppinen ihottuma tai astma pahenee uudelleen.
Lapsen levottomuus, poikkeuksellinen väsymys ja toistuvat päänsäryt voivat johtua sisäilmaongelmasta, mutta näihin oireisiin on toki muitakin syitä. Epäilyä sisäilmaongelmasta lisää edellä mainittujen oireiden ajallinen yhteys päiväkoti- tai koulurakennukseen, eli oireet selvästi lievittyvät viikonloppuisin ja lomilla.
Päätä särkee, huimaa, yskittää, väsyttää. Huono sisäilma voi saada jopa nivelet särkemään. Mikäli huonolle sisäilmalle altistuu pitkään, voi siitä johtaa pitkä sairauskierre.

Oireina kotien kosteusvaurioissa on ET lehden mukaan aluksi yleensä hengitysteiden ärsytystä kuten nenän tukkoisuutta ja yskää sekä silmien punoitusta ja ärsytystä. Kurkku voi olla käheä, ääni pettää ja limaa erittyy enemmän. Nämä oireet ilmaantuvat tietyssä rakennuksessa oleskellessa.
Lisäksi olemassa olevat sairaudet tavallisesti pahenevat ongelmallisessa rakennuksessa: atooppinen ihottuma lehahtaa pahaksi, lievä astma muuttuu äkkiä vaikeahoitoiseksi, väsymys on lamaavaa, tulee muisti- ja keskittymisvaikeuksia. Flunssat kestävät kuukausia.

Altistaa astmalle, keuhkokuumeella, neurologisille ja reumaattisille sairauksille

Homesairauksien kirjo on hyvin laaja. Homeet voivat aiheuttaa vaikeita astmoja, toistuvia keuhkokuumeita sekä vakavia neurologisia ja reumaattisia sairauksia. Toistaiseksi ei lehden ole selkeää käsitystä siitä, lisääkö home- ja kosteusvauriosairaus pitkän päälle myös esimerkiksi riskiä saada pahanlaatuinen kasvain.
Osalle homepotilaista kehittyy jälkitautina monikemikaaliyliherkkyys. Sille on tyypillistä hajuaistin herkistyminen homeille ja monille eri kemikaaleille, kuten hajuvesille, hajusteille, maaleille, liimoille ja muille rakennusaineille, tupakansavulle, tuoreille painomustetuotteille, erilaisille pölyille, liikennesaasteille ja ruoan lisäaineille sekä ruoka-aineille.
Alkavista sairauksista voi parantua täysin, jos pääsee ajoissa puhtaisiin tiloihin. Jos herkistyminen on jo tapahtunut, puhtaisiin tiloihin muutto auttaa ja vähentää lääkkeen tarvetta.
Lääkitys on oireenmukainen ja tautikohtainen: astmaa lääkitään astmalääkkein, reumaa reumalääkkein. Tärkeintä on päästä pois altistavasta ympäristöstä.

Ruotsissa osataan paremmin

Ruotsissa ollaan sisäilmaongelmienkin hoidossa Suomea edellä: potilaille on olemassa ympäristölääketieteen poliklinikoita, jotka ovat erikoistuneet sisäilman aiheuttamiin ongelmiin. Homeen vuoksi sairastuneiden potilaiden kohtelu on inhimillisempää kuin meillä. Suomessa taas on syytetty jopa mielenterveysongelmista, jos on lääkärissä kertonut sisäilman aiheuttamista oireistaan. ”Potilaita on jopa ohjattu vastentahtoiseen psykiatriseen hoitoon ja perheitä uhattu lasten huostaanotolla”, lehden jutussa kerrotaan.