Kategoria: Lastenhoito

Kypärämyssy lapselle: Pakko-ostos syksyn ja talven varalle

Päiväntasaajalla voi lapset laskea ympäri vuoden ulos ilman pipoa, hanskoja tai villasukkia. Me satumme asumaan hieman pohjoisemmassa, joten tilanne on melko tavalla erilainen. Kesäkuussakin voi sataa lunta, ja heinäkuun helteetkin saattavat jäädä kahdenkymmenen asteen tietämille. Elo-syyskuussa huomaa ilmojen jo viilenneen, ja on aika kaivaa lämpimämmät villa- ja toppavaatteet esiin. Moni vanhempi odottaa pelolla talvea ja kiireisiä aamuja, jolloin on silmä kourassa alettava pukemaan lapsia tarhaan lähtöä varten, vaikka lehti on lukematta ja aamukahvi vasta puolessa välissä. Harva lapsi alistuu pukemisoperaatioon mukisematta. Kerrospukeutuminen vie aikaa, ja valitettavasti myös rahaa, kasvaahan lapsi koko ajan ja vaatteet jäävät pian pieniksi. Alusvaatteet, kerrasto, sisähousut ja pusero, haalari, kaulahuivi, pipo ja sen alle kypärämyssy, sukat, kengät, sormikkaat ja kurahanskat… ja juuri kun rimpuileva ja aamukiukkuinen lapsi on saatu puettua ja kaikki on valmista, lapsi ilmoittaa tarpeestaan päästä vessaan.

Lapset kadulla

Ammattikasvattajien vinkki on, että kaikkia vaatteita ei kannata tuoda kerralla näytille. Lapsi (usein myös vanhempi) voi joutua suorastaan pakokauhun valtaan nähdessään, millainen pino kaikista toppavaatteista ja villapuseroista eteisen lattialle muodostuu. Nuo kaikkiko pitäisi laittaa päälle? Siihenhän menee ikuisuus! Tiedä sitten, miten vinkki toimii. Harvassa perheessä on aamulla luppoaikaa; lapsen naruttamiseen ja vaatteiden hakemiseen yksi kerrallaan menee aikaa entistä enemmän. Jos vaatteet eivät tunnu mukavilta päällä, lapsi rimpuilee ja panee vastaan entistä enemmän. Villa karhii useimpia lapsia, ja moni lapsi inhoaa syvästi kutittavia villakaulahuiveja tai -pipoja. Jos vaatekerros ei yhtään hengitä, tulee lapsen kuuma haalareissaan, ja hien kastelemat vaatteet alkavat pian tuntua kylmiltä ihoa vasten. Kannattaa siis kiinnittää huomiota siihen, mitä lapsen ylle puetaan, jotta tämän olisi mukava vaatteissaan olla.

Merinovilla ylivoimaisesti paras kypärämyssymateriaali

Kerrospukeutumisessa pitää huomioida eritoten se, mikä tulee suoraan iholle, olipa sitten kyseessä oma tai lapsen kroppa. Ihoa vasten tuleva kerros on se, minkä on tarkoitus napata mahdollisesti pintaan nouseva hiki. Kaikki tietävät, miten inhaa on ulkoilla märissä vaatteissa. Hien kastelema vaate on kylmä huolimatta siitä, miten paljon lämpimiä villapuseroita tai kuivia kurahaalareita sen päällä on.

Ihoa vasten kannattaa laittaa sataprosenttista merinovillaa. Merinovillainen kerrasto, body tai haalari on ehdoton talvella. Kannattaa harkita myös merinovillaisia sukkia ja sormikkaita. Kaikeksi onneksi markkinoilla on myös merinovillaisia kypärämyssyjä, mitkä ovatkin suorastaan ehdoton varuste kaikille lapsille pikkuvauvasta aina kouluikään saakka. Lapsen niska ja kaula pysyvät varmasti suojassa – esimerkiksi kaulahuivi voisi helposti pudota ja hukkua. Vauvojen kypärämyssyt suojaavat myös rintakehän, jolle vauvalta saattaa valua kuolaa. Leudolla säällä myssy käy sellaisenaan.

Merinovilla on todellinen ihmemateriaali, sillä se on kestävä, antibakteerinen, jokaiseen vuodenaikaan sopiva ja ekologinen. Merinovilla imee kosteuden, mutta ei jää itse märäksi. Vain ani harvaa lasta kutittaa tämä pehmeä, silkkinen materiaali, mikä on ihan toisenlainen kuin lampaanvilla. Puuvilla alkaa tuntua paljon helpommin kylmältä ja märältä, kuin ainutlaatuinen merinovilla. Kypärämyssynkään ei siksi soisi olevan puuvillaa, sillä pää hikoilee yllättävän paljon. Fleecekangastakaan ei kannata suosia, sillä siitä irtoaa mikromuoveja pesussa – ei ihme, että fleece valittiin vuoden 2017 turhakkeeksi.

Merinovillainen kypärämyssy maksaa edullisimmillaan hieman alle kaksikymmentä euroa, mutta se kestääkin vuosikaudet. Jos mahdollista, sovita kypärämyssyä ensin löytääksesi oikean koon. Merinovillaista kypärämyssyä ei tarvitse pestä kovinkaan usein, sillä se ei ala haista. Tuuletus riittää, mutta tarvittaessa sen voi pestä 40 asteessa.

Turvallinen koti vauvalle

Vauvan käsi

Kun perheeseen syntyy vauva, heräävät vanhemmilla myös suojeluvaistot. Maailma tuntuu paikoin kovin pelottavalta ja syntymän ihmeestä tajuaa myös oman kuolevaisuutensa. Lapsen haluaa pitää turvassa ulkopuolisilta uhilta, mutta tarkasteleva silmä kannattaa ensin suunnata omaan kotiin.

Tee kodistasi turvallinen

Koti on paikka, jossa vietämme suurimman osan ajastamme. Siksi sen tulee olla vauvalle turvallinen. Ensimmäiset viikkonsa vauva kulkee lähinnä vanhempiensa sylissä, mutta kun liikkuminen alkaa, löytyvät myös vaaranpaikat. Vauvat ja lapset liikkuvat ja katselevat maailmaa uutuuden viehätyksellä ja eri kulmista kuin aikuinen. Kävellessämme huoneessa emme näe samoja asioita kuin lattialla ryömivä lapsi. Lapsella ei myöskään ole käsitystä vaaroista tai syy ja seuraus suhteista. Niiden opetteleminen on vauvalle jokapäiväinen työ, jonka tulisi olla turvallista. Vaikka vuoraisit kotisi kaikilla turvalaitteilla, vahinkoja sattuu joka tapauksessa. Ihan ruumiin hallinnan opettelussa vauva tulee kolhimaan itseään enemmän tai vähemmän. Tietysti kolhut kuuluvatkin elämään, mutta silmät voi harjaannuttaa näkemään todellisia vaaranpaikkoja.

Vauva nukkumaan turvallisesti

Vauva nukkuu vielä suurimman osan vuorokaudestaan. Hän ansaitsee turvallisen sängyn, jossa ei ole liian pehmeitä petivaatteita, ettei vauva pääse kietoutumaan ja tukehtumaan niihin. Vauvan tarkkailuun voit käyttää hyvin valvontakameraa tai itkuhälytintä. Jos nukutat lasta vaunuissa parvekkeella tai takapihalla, tutki paikkoja. Tarkista että vaunujen jarrut ovat päällä ja pitävät, jotta ne eivät lähde liikkeelle. Mikäli olet maan tasalla, onko vaunuihin ja ovelle pääsy ulkopuolisilla? Ulkoileva kissakin voi hypätä vaunuihin ja nukkua vaarallisesti vauvan päällä. Valvontakameralla voit hyvin tarkkailla pihan kulkua ja kaikille ulko-oville voi hankkia turvajärjestelmiä. Mitä teet jos jäät vauvan kanssa ulkopuolelle? Yllättävä tuulenpuuska voi lyödä oven lukkoon, joten vara-avain on hyvä olla olemassa talon ulkopuolella.

Sähkö- ja paloturvallisuus

Tutkivat silmät ja kädet löytävät ihan kaiken. Oli se sitten korvakoru äidin korvassa tai pölypallo sohvan alla, se päätyy lapsen käteen ja luultavammin suuhun. Johtokasat on fiksuinta siivota pois ja järjestellä pidikkein siistiksi. Rikkinäisiä sähköjohtoja ei saisi ikinä käyttää, vaan kuluneet johdot on turvallisinta vaihtaa uusiin. Pistorasiat on hyvä piilottaa huonekalujen taa tai hankkia niihin tulpat.

Paloturvallisuutta on hyvä tarkastella aika ajoin. Oletko koskaan miettinyt oman asuntosi pelastussuunnitelmaa? Onko talosta tai asunnosta helppo poistua vauva sylissä, jos kulku etuoven ja/tai takaoven kautta on estetty? Myös kerrostaloasunnossa on hyvä säilyttää sammutusvälineitä. Kätevä on sammutuspeitto keittiössä, sillä usein tulipalo saa alkunsa keittiössä. Pienet kädet voivat kääntää esimerkiksi lieden päälle. Mikäli liesi on riittävän uusi, tutustu lapsilukkoihin tai hanki vanhempaan erikseen esto. Induktioliesissä on jo usein automaattinen virrankatkaisu, mutta muista silti ettet jätä lieden päälle tai viereen mitään. Palohälyttimen toimivuudesta ei toivottavasti tarvitsisi enää muistuttaa, mutta se on kotisi turvallisuuden ykkönen.

Sijoita tavarat turvallisesti ja mieti mitä teet

Tavaroilla on tapana nousta lattialta ensin sohvapöydälle ja sohvapöydältä keittiön tasolle ja niin edelleen, kun lapsi oppii ryömimään, seisomaan ja kiipeämään. Vaaralliset aineet on hyvä säilyttää lukitussa kaapissa. Niiden sijoittaminen korkealle ei ole aina riittävä ratkaisu. Varsinkin pesuaineet ovat värikkäinä paketteina lasta kiehtovia. Älä jätä konetiskitabletteja roskiskaappiin säilöön, sillä alakaapit aukeavat usein ensimmäisinä. Myös lääkkeet kannattaa ehdottomasti sijoittaa lukittuun kaappiin tai rasiaan lapsen ulottumattomiin.

Vauva sylissä ei kannata tehdä aivan kaikkea. Älä esimerkiksi valmista ruokaa vauva jaloissa tai juo kahvia vauva sylissä. Tasoille ja pöydille jätetyt isot esineet tai kuumat ruoat voivat tippua lattialla oleilevan vauvan päälle. Jo kahvikupillinen kuumaa kahvia voi aiheuttaa isot, vakavat palovammat, sillä desi kahvia leviää laajalle alueelle. Pienen vauvan iho on herkkää ja kuppi riittää kastelemaan koko vartalon. Vahinko on aina vahinko, mutta ennakoimalla ja miettimällä luodaan turvallisempi ympäristö.

Mitä tehdä kun lapsesi sairastuu?

Vie lapsi ajoissa lääkäriin

Lapsen sairastuminen kuuluu niihin tilanteisiin, joita ei toivo kenellekään tapahtuvan. Niin kuitenkin käy joskus, ja silloin ovat hyvät neuvot tervetulleita. Niitä olenkin kerännyt tähän artikkeliin.

Sairauden jälkeen on ennen sairautta – sairastumista voi yrittää ennaltaehkäistä monin keinoin. Niihin kuuluvat esimerkiksi päivittäin raittiissa ilmassa oleminen; säännöllinen päivärytmi; liiallisen stressin välttäminen sekä terveellinen, paljon vihanneksia, hedelmiä ja täysjyvätuotteita sisältävä ruokavalio. Myös säännölliset rokotukset auttavat pitämään sairaudet loitolla ja säästää myös muita –esimerkiksi päiväkodissa – sairauksilta.

Lapset ovat aikuisia paljon useammin flunssassa tai nuhaisia, sillä heidän immuunijärjestelmänsä on vasta kehittymässä. Jokaisen virus- tai bakteerihyökkäyksen jälkeen se on hieman vahvempi ja vastustuskykyisempi monia viruksia ja bakteereita vastaan.

Jos olet lapsesi sairastuessa epävarma sairauden laadusta, kysy varmuudeksi lastenlääkäriltä! Näin saat varmaa tietoa lapsen tilasta etkä joudu hukkaamaan aikaa, mikäli sairaus vaatii toimenpiteitä. Lääkärissä on käytävä, mikäli jokin seuraavista kohdista täyttyy:
– lapsella on korkea kuume, vaikeita kipuja tai voimakas yskä
– havaitset lapsen iholla voimakasta ihottumaa
– lapsi on apaattinen ja poissaoleva
– lapsi ei juo riittävästi
– lapsen on vaikea hengittää
– lapsella on korkea kuume ja kova päänsärky
– lapsella on jäykkä niska
– lapsi on kosketusarka

Nyrkkisääntönä voi sanoa vielä, että kaikki, mikä kestää kymmenen päivää pidempään, on syy mennä lääkärin vastaanotolle.

Mitä lapsi tarvitsee erityisesti? Lääketieteellisen hoidon ja mahdollisen lääkityksen lisäksi lapsi tarvitsee paljon juotavaa (yrttiteitä, vettä), huoneen säännöllistä tuuletusta sekä terveellistä ruokaa, josta lapsi pitää. Lisäksi on vältettävä tupakointia!

Lapsella voi olla rankkaa sairastaessaan

Sairauksi vastaan on olemassa apteekista hankittavien lääkkeiden lisäksi monia kotikonstejakin. Kokeile esimerkiksi seuraavia:
höyry-inhalaatio (käytä kuumaa suolavettä)
– suolavedellä, salvia- tai kamillateellä kurlaaminen
– teet, jotka sisältävät timjamia, seljankukkaa, salviaa tai rohtosalkoruusua auttavat yskään
– lämmin maito hunajalla auttaa myös yskään (yli 2-vuotiaille lapsille)
– raakaa valkosipulia voi käyttää nuhaa vastaan, vaikka se voikin olla haastava nieltävä lapselle

Jos lapsi on rauhaton, itkee herkästi ja on läheisyydenhakuinen, hän tarvitsee vanhempien huomiota ja huolenpitoa. Helliminen, satujen lukeminen ja lempimusiikin kuunteleminen tekevät hyvää. Mikäli ei ole tartuntavaaraa, lapsi voi ottaa osaa normaaliin perhearkeen. Sairaan sängyn voi niin halutessaan vaikka laittaa olohuoneeseen.

Jotkut lapset riehuvat kuumeisinakin kuin olisivat täysin terveitä. Mikäli lapsesi toimii näin, huolehdi riittävistä tauoista leikkien välillä. Koita ohjata lasta rauhallisempien leikkien pariin tai lue hänelle satuja.

On tärkeää, ettei sairasta lasta viedä päiväkotiin, mikäli hänellä on kuumetta, ripuli tai oksennustauti. Vaarana on nimittäin muiden lasten tartuttaminen. Kuume voi olla merkkinä simerkiksi tuhkarokosta, joka on tarttuva jo taudin alkuvaiheessakin. Lapsen on pysyttävä kotona, kunnes on tervehtynyt täysin.

Hoitaja auttaa

Mikäli alle 10-vuotias lapsesi sairastuu äkillisesti, voit olla poissa töistä ja jäädä kotiin tilapäiselle hoitovapaalle. Hoitovapaa voi kestää enintään neljä päivää. Alle 16-vuotiaan lapsen sairaalahoidon ja siihen liittyvän kotihoidon ajalta voit saada Kelalta erityishoitorahaa. Erityishoitorahan saaminen edellyttää kuitenkin lapsen hoitavalta lääkäriltä D-lääkärinlausuntoa sairauden vaikeudesta sekä vanhemman hoitoon osallistumisen tarpeellisuudesta. Erityishoitorahan tarkoitus on korvata ansionmenetystä, jos joudut olemaan kokopäiväisesti pois työstäsi hoidon vuoksi etkä saa palkkaa. Mikäli et voi jäädä hoitovapaalle tai et saa erityishoitorahaa, kysy lapsen isovanhemmilta, muilta sukulaisilta tai ystäviltäsi, voisivatko he hoitaa lasta. Muussa tapauksessa voit etsiä lastenhoitajaa tai lapsenvahtia.

Tiivistetysti voi sanoa, että sairaan lapsen hoitaminen vaatii paljon aikaa, energiaa, hermoja ja kärsivällisyyttä. Apua on tarvittaessa myös osattava hakea niin lääkäriltä kuin muiltakin kanssaihmisiltä.

Tarinat auttavat meitä selviytymään:

Näillä iltarutiineilla saat lapsesi nukahtamaan helpommin

Lapsen nukkumattomuudelle voi olla monenlaisia syitä: lapsi voi pelätä jäävänsä jostakin paitsi. Itse esimerkiksi muistan hiipineeni nurkan taakse vanhempieni katsottua iltaisin telkkaria. Lapsi voi myös pelätä yksin jäämistä, pimeyttä tai pimeydessä vaanivia olioita. Lapsella voi toisaalta olla käynnissä vaihe, jossa hän haluaa enemmän itsenäisyyttä tai jossa hän haluaa olla enemmän vanhempiensa tai isompien sisarustensa kaltainen. Tämän takana on ajatus siitä, että pitkään valveilla oleminen on kytköksissä isouteen – joka valvoo pitkään, on jo iso poika / tyttö.

Mikä siis avuksi? Tähän artikkeliin koottujen neuvojen avulla voit koittaa saada lapsen ajoissa nukkumaan ja helpottamaan elämääsi!

Pientä lasta nukuttaa

Rauhoita lapsi!

Ennen nukkumaanmenoa on hyvä rauhoittua. Aloita vauhdin hidastaminen noin tuntia ennen nukkumaanmenoaikaa: tänä aikana ei tulisi katsoa telkkaria eikä muitakaan medioita, ja villit leikit olisi lopetettava. Sen sijaan voi leikkiä rauhallisesti tai esimerkiksi maalata tai piirtää.

Saako lapsi tarpeeksi liikuntaa?

Riittävä liikunta on tärkeää lapselle myös nukkumisen kannalta. Katso siis, että lapsi liikku päivällä tarpeeksi. Parasta liikunta on ulkona, raittiissa ilmassa.

Iltakeskustelut

Lastenkin mielessä pyörii paljon asioita, jotka estävät heitä nukkumasta. Ethän sinäkään saa nukuttua, jos mietit, mitä maailmanpolitiikassa oikein on vikana? Voit keventää lapsesi mieltä keskustelemalla hänen kanssaan päivän tapahtumista: Mitä tänään tapahtui? Mikä oli hauskaa? Mikä ei ollut niin kivaa? Keskustelu auttaa lasta saattamaan päivän päätökseen ja ymmärtämään, että raskaatkin asiat voi laittaa sivuun yöksi.

Aivan ihana lapsi nukkuu

Pehmolelut

Onko jälkikasvullasi pehmoleluja? Nekin voivat auttaa lasta rauhoittumaan, sillä ne toimivat ikään kuin vanhempien sijaisina ja helpottavat yksinäisyyden tunnetta. Lapsi voi tukeutua pehmoleluihin ja saada niistä lohtua ja seuraa.

Muista myös pestä pehmolelut! (https://www.yhteishyva.fi/arjen-apu/tiesitko-etta-pehmolelukin-kaipaa-pesua/0571532  )

Poista häiritsevät ärsykkeet ja muut ulkoiset tekijät!

Lapsen huoneeseen tunkeutuva valo ja melu häiritsevät herkästi lapsen unta. Katso, että huone on riittävän pimeä (jätä tarvittaessa yövalo päälle). Asunnon on myös oltava savuton. Vältä sokerisia juomia, kuten Colaa tai (pullotettua) jääteetä jne. Vältä myös raskaita aterioita, anna lapselle iltapala vähintään tuntia ennen nukkumaanmenoa.

Vauva nukkuu kehdossa

Nukkumaanmenorituaalit!

Nukkumaanmenorituaalit mukautuvat perheen tapojen mukaan. Ne alkavat useimmiten rauhallisella leikkimisellä ja jatkuvat kylpyhuoneessa, missä käydään pesulla, puetaan pyjamat ja pestään hampaat. Lopuksi lapselle voidaan lukea iltasatu tai hänen kanssaan voi laulaa tai sanoa iltarukouksen. Tärkeää on, että lapsi saa vaikuttaa, mitä nukkumaanmenorituaaliin sisältyy ja että se toistuu samanlaisena joka ilta. Rutiinin noudattamista tarvitaan, jotta lapsi voi valmistautua nukkumaan menoon. Vanhempien täytyy myös olla johdonmukaisia: lapsen ei esimerkiksi anneta nukkua vanhempien sängyssä, vaan viedään mieluummin joka kerta omaan sänkyyn. Lapsella voi myös olla sängyn lisäksi vaikkapa kotoisa uneksimispussi, jossa lapsi “ehdollistuu” nukkumaan. Voit istua aluksi lapsen sängyn vieressä kunnes hän nukahtaa, pari yötä sen jälkeen voit vaihtaa paikkaa ovensuuhun, kunnes et odota lainkaan hänen nukahtamistaan. Mikäli mikään ei auta, on mahdollisesti aika hakea alan ammattilainen avuksi.

Mikäli lapsella on ns. erityishuomiota vaativa lapsi, kuten autismista kärsivä, käänny silloin autismisäätiön puoleen: http://www.autismisaatio.fi/fi/materiaalit-3/tietoa-autismikirjosta/uni-ja-nukkuminen/

Lapsi saa päättää itse?

Nykyään on myös leviämässä trendi, jonka mukaan on hyvä antaa lapsen itse päättää, milloin hän menee nukkumaan. Käytännössä tämä tarkoittaa pienten lasten kohdalla sitä, että he leikkivät yksin kunnes nukahtavat. Isommat lapset taas ovat itse vastuussa nukkumaanmenoajastaan – vanhemmat luottavat siihen, että he osaavat mennä ajoissa nukkumaan. Tämän seurauksena lapset luonnollisesti menevät nukkumaan myöhemmin, kuin jos heidät laitettaisiin nukkumaan. Ajatuksena on, että jos lapsi menee myöhään nukkumaan ja on väsynyt seuraavana päivänä, hän oppii, että on parempi mennä ajoissa nukkumaan.

Viimeiseksi esittelemäni filosofian ongelmana on kuitenkin, että lapset eivät ajattele kuin aikuiset, sillä he ovat vielä kehitysvaiheessa. Niinpä lapsen harteille ei mielestäni voi antaa kannettavaksi vastuuta omista nukkumaanmenosta. Lapsi ei nimittäin vielä osaa nähdä aamuväsymyksessä syy-seuraussuhdetta edellisyön valvomiseen. Ei siis auta muu kuin olla itse ohjaamassa lasta parhaansa mukaan!