Kategoria: Koulutus

Lapsen ensimmäinen koulupäivä – aina yhtä jännittävä tilanne!

Miten varustaa lapsi ensimmäistä koulupäivää varten?

Ensimmäinen koulupäivä! Voit kuvitella kuinka lapsi hehkuu ja jännittää tätä päivää. Innostus on käsin kosketeltavaa ja niin pitääkin olla, tämä on yhden tärkeimmän elämänvaiheen alku, ja se merkitsee lapselle aivan hirveästi. Vanhempien tehtävä on valmistella lapsi tätä päivää varten, neuvoa, opastaa ja kertoa mitä on odotettavissa.

Koulumatka

Koulumatka on hyvä tehdä tutuksi reippaalle uudelle koululaiselle jos matka on taitettava itse. Kävelymatka on hyvä tehdä yhdessä ennen koulujen alkua muutamaan kertaan, jotta matka tuntuu tutulta ja pysyy koululaisen mielessä. Jos lapsi kulkee koulumatkan yksin, muistuta että kenenkään mukaan ei lähdetä, vaan jos ei muuta ole sovittu, koulusta tullaan suoraan kotiin.

Tehkää teiden ylitykset selväksi, punaisen valon palaessa tietä ei ylitetä, katsotaan kumpaankin suuntaan ja noudatetaan suurta varovaisuutta kokoajan. Lapsi oppii päivittäin uusia asioita ja vanhemmat ovat suurimmat vaikutustekijät.

Onko koulumatkalla niin että tarvitsee ottaa bussi? Tässä tapauksessa tehkää selväksi mikä on se oma pysäkki kummassakin päässä, miten bussille näytetään pysähtymisen merkiksi ja kuinka matkakortti toimii ja miten bussissa käyttäydytään.

Tietenkin on ainakin ensimmäisenä päivänä hyvä saattaa lapsi koululle ja tulla hakemaan, se tuo turvallisuuden tunnetta ja lapsi pääse kouluun ja takaisin ensimmäistä kertaa jonkun tutun saattelemana.

Tarvikkeet

Ennen koulun alkua tulee hoitaa varusteet kuntoon. Lapsi tarvitsee mieleisensä repun, kyniä ja kumeja, penaalin ym. koulutavaraa. Valitkaa myöskin kivat vaatteet ensimmäiselle koulupäivälle, jotta lapsi tuntee olonsa mahdollisimman kotoisaksi.

Jos lapsellasi on älypuhelin, muistuta ettei ole sopivaa käyttää sitä oppitunneilla. Välitunneilla käyttö on varmaankin ihan ok, jos se on teidän säännöissä sovittua. Jos pelkäät lapsesi eksyvän, voit varustaa hänet älypuhelimen lisäksi esimerkiksi Yepzonin gps-paikantimella. Näin tiedät varmasti missä lapsi kulkee ja mitä reittejä hän koulumatkansa aikana menee.

Talvea varten hommatkaa asianmukaiset vaatteet ja varusteet, sillä välitunneilla ollaan ulkoilemassa, sekä liikuntatunneilla. Myös luistimet, sisäpelikengät, liikuntavaatteet ja muut tarpeelliset varusteet tulisi hommata.

Jännitys

KoulussaUjommilla lapsilla jännitys voi olla kovakin, ja siksi kannattaa rauhoitella että koulussa ei ole mitään pelättävää. Tilannetta helpottaa jos samalle luokalle on tulossa jo valmiiksi tuttuja kavereita. Menkää vaikka samaa matkaa kouluun tai sopikaa että nähdään koulun pihalla.

Jännitys ei ole kokonaan pahasta, jos ei yhtään jännitä niin ei silloin voi nauttiakaan uusista kokemuksista. Ujoudestakin on mahdollista päästä eroon, pikkuhiljaa rohkaisemalla esittäytymään ja juttelemaan muille.

Kaverit helpottavat jännitystä paljonkin, ensimmäiset viikot voi olla haastavia jos ei tunne ketään etukäteen, mutta onneksi ekaluokkalaisten iässä on vielä kovin helppo tutustua toisiin leikkien ja muiden kautta.

Koulun jälkeinen toiminta

Jos olet myöhään töissä ja et halua lapsesi viettävän yksin aikaa kotona, on tarjolla paljon ohjattua iltapäivätoimintaa. Paikat kannattaa varata ajoissa sillä iltapäiväkerhot ovat todella suosittuja. Myös harrastukset, kuten urheilu ajaa saman asian.

Puhukaa ja innostakaa

Jakakaa omia koulukokemuksia lapsillenne. Se auttaa lasta jännityksen voittamisessa ja saa lapsen innostumaan koulutien aloittamisesta. Jutelkaa kavereiden ja heidän vanhempien kanssa yhdessä siitä miten kiva koulussa voi olla ja mitä hyötyä siitä on että koulun ottaa tosissaan. Myös hauskaa täytyy koulussa osata pitää, ettei pääse ikävystyminen yllättämään.

Puhukaa myöskin siitä että kiusata ei saa ketään, ja jos joku yrittää kiusata sinua, sanotaan siitä silloin heti jollekin aikuiselle, oli se sittenopettaja, vanhemmat tai terveydenhoitaja. Kiusaaminen on se ainoa asia mikä kouluissa vaanii ja voi tehdä toisten kouluajoista sietämättömiä. Tehkää selväksi että te vanhempina ette hyväksy kenenkään kiusaamista, ja että se on todella väärin.

Kivaa koulutietä kaikille!

Suomen koulutusjärjestelmä on oikea aarre

Mikä tekee Suomen koulujärjestelmästä niin erityisen?

Suomi loistaa vuodesta toiseen kansainvälisissä koulutusvertailuissa, eikä aina tule mieleen, että meidän itsestäänselvyytenä pitämä koulujärjestelmä koostuu monesta hyvästä osatekijästä.

Selkeimpinä yksittäisinä tekijöinä ovat pakollinen oppivelvollisuus ja koulutuksen ilmaisuus. Siinä missä muualla maailmassa joudutaan kerryttämään vuosia pesämunaa lapsen lähettämiseksi yliopistoon, me saamme nauttia siitä ilmaiseksi. Ilmainen koulutushan ei tosiaan pääty peruskouluun, vaan suurin osa siitäkin eteenpäin on maksutonta. Päinvastoin, meillä saadaan opintotukea opiskeluun! Tämä tasaa eroja sosiaaliluokkien välillä ja vaatimattomistakin oloista ponnistavalla henkilöllä on mainiot mahdollisuudet edetä kovapalkkaisiin ammatteihin kuten lääkäriksi.

Kaikille samat lähtökohdat

Koulu tasaa sosiaaliluokkien eroja myös tarjoamalla päivittäin ilmaisen, ravitsevan lounaan sekä huolehtimalla kouluterveydenhuollosta. Ilmainen kouluruoka on itsestäänselvyys meille, mutta todella harvinaista muualla maailmassa. Makuasioista kiistelemättä, sen laatuun panostetaan päivittäen sitä vastaamaan kulloinkin voimassa olevia ravitsemussuosituksia.  Ikäluokittain oppilaat rokotetaan ja heidän hampaansa hoidetaan. Myös psykologisesta puolesta huolehditaan luoden oppilaille hyvät edellytykset keskittyä oppimiseen.

Oppilaitoksia ei julkisesti vertailla keskenään. Koulutuksessa pyritään samaan laatuun, oli oppilas sitten pääkaupungissa tai kyläkoulussa keskellä korpea. Näin ei synny kilpailua kouluista, vaan rikkaalla ja köyhällä on periaatteessa samat eväät opiskeluun. Siinä missä muualla julkinen koulu on b-luokan vaihtoehto, on se Suomessa itsestään selvä ratkaisu.

Koulutusta arvostetaan

Suomessa opettajat ovat korkeasti koulutettuja, heillä on vähintään amk-tasoinen koulutus ja pedagogisia opintoja takanaan. Opettajien laatuun panostaminen välittyy myös oppimistuloksiin. Opettajat pyrkivät yleensä edustamaan itse elinikäistä oppimista kehittäen ammattitaitoaan jatkuvasti. Opettajien arvostus myös näkyy palkassa.

Peruskoulu ja lukio tähtäävät laajaan yleissivistykseen, meillä yleinen kolmen kielen kielitaito on monessa maassa käsittämätön kilpailuetu työmarkkinoilla. Taito- ja taideaineiden opetus tähtää paitsi lukuaineista virkistäytymiseen, myös erilaisiin käsillä tekemiseen pohjautuviin ammatteihin. Jossain maassa voi olla outo ajatus, että meillä koulussa opitaan arkiset taidot kokkaamisesta vaatehuoltoon ja puutöihin.

Ei pakkopullaa

Koulujärjestelmämme on myös monessa suhteessa joustava. Aikuisenakin on täysin mahdollista vaihtaa kokonaan alaa tai kouluttautua lisää. Elinikäinen oppiminen on yleisesti hyväksyttyä ja toivottuakin. Maailma ei kaadu jos pitää välivuoden. Opiskelun henkilökohtaistamisella voidaan opiskella joko nopeaan tahtiin, tai sovittaa opinnot osaksi muuta kiireistä elämää esim. huippu-urheilijoilla. Myös valinnanvapaus on meillä suuri. Jo peruskoulussa voidaan valita valinnaisia aineita matematiikan lisäkursseista kotitalouteen, ja mahdollisuudet vain lisääntyvät sen jälkeisissä opinnoissa. Valinnaisuus motivoi, koska toki jokainen jaksaa panostaa opiskeluun enemmän, kun aihe on itseä kiinnostava.

Opiskelumenetelmissä hyödynnetään innovaatioita. Kaikkea ei tarvitse opiskella kurinalaisesti pulpeteissa istuen, vaan voidaan hyödyntää uusinta teknologiaa yhteydenpidossa. Vuorovaikutukseen panostetaan, koska se auttaa työelämätaidoissa, mutta myös syventämään opiskelua. On hyväksyttävää käydä keskustelua opettajan kanssa ja vertaisoppimisen hyödyt tunnetaan.

Opitko ulkoa vai opitko oikeasti?

Monessa muussa maassa opiskelu tähtää systemaattisesti hyvin pärjäämiseen kokeissa. Meillä kyseessä on enemmänkin opitun soveltaminen tosielämän tarpeisiin. Ulkoa opiskelun sijaan pyritään ymmärtämään, miten tietoa voisi hyödyntää. Puhutaankin oppimisen opiskelusta. Opintoja pyritään myös yhdistämään työelämän tarpeisiin jo varhaisessa vaiheessa koulutusta. Opiskeluun saattaa kuulua projekteja yhdessä lähialueen työnantajien kautta sekä yrittäjyyteen valmentavaa sisältöä.

Kulttuurisesti meillä arvostetaan opiskelua ”koulutus kannattaa”, on tuttu lause kaikille. Koulutettu lapsi nähdään ylpeytenä koko suvulle. Luterilaiseen henkeen tulosten eteen ollaan myös valmiita tekemään ahkerasti töitä. Kulttuurinen perimä luo hyvän pohjan jatkokoulutuksen yleisyyteen.

Suomen koulutusjärjestelmästä löytyy myös paljon perinteitä, jotka motivoivat nuoria opiskelemaan. Esimerkiksi vanhojentanssit ja kauniin vanhojentanssipuvun päälle saaminen voi olla jollekkin syy mennä lukioon. Ja ylioppilaslakin päähän laittaminen on luonnollisesti erittäin symboolinen ele. Yhtälailla peruskoulussa esimerkiksi monessa paikassa järjestettävät ysien tanssit voivat olla motivoiva kohokohta koulun arjessa!

Suomen koulujärjestelmä on siis erityinen, mutta meidän ei tule jäädä ihastelemaan sen upeutta, vaan jatkaa kehittymistä, elinikäistä oppimista. Välillä on hyvä nostaa katseensa muiden maiden järjestelmiin. Koulutuksesta voisi paremmin tehdä vientituotetta, koska meillä on useampi tutkimustulos kertomassa sen tasosta.