Kategoria: Lapset

Lasten unelma-ammatit – 2018

Posted on 22.3.2018 in Lapsen kasvatus, Lapset

Käsi ylös, ketkä ovat kysyneet omalta tai jonkun toisen muksulta sen klassisen kysymyksen ”mikä sinusta tulee isona?”. Taitaa olla seuraavaksi suosituin small talk -kyssäri heti ikätiedustelujen jälkeen. Ja kuinka suloista onkaan kun vaahtosammuttimen kokoinen lapsi toteaa jotain pikkuvanhaa ja aivan ennalta odottamatonta ”minusta tulee pappi!”.  Tyypillisesti unelma-ammatit myös vaihtuvat usein. Osalla lapsista unelma-ammatti vastaa sitä mihin lopulta päädytään, useimmiten kuitenkin tulee pari muuttujaa matkaan.

Lasten unelma-ammateissa on ihanaa, että yleensä tärkeimpänä on aidosti työstä nauttimisen ilo, eikä kuinka paljon rahaa sillä uralla saisi taskuihinsa talletettua. Muutamat ammatit toistuvat sukupolvesta toiseen, tässä osa niistä (ei tilastollisesti tutkittua dataa, valituksia ei oteta vastaan).

Poliisi, palomies ja lääkäri, nuo tosielämän supersankarit (myös sairaanhoitajat)! Urhoollisuutta tihkuvat vaatteet ja hei ne saa ajaa semmosella autolla josta lähtee iso ääni ja on vilkku katolla! Siis sairaan mageeta! Nämä ammatit ovat myös paljon esillä lastenohjelmissa, koska ovat merkityksellisiä yhteiskunnan toiminnalle ja niiden työtehtäviä on helppo havainnollistaa. Kuinka jännittävän lastenohjelman saisi tehtyä vaikkapa kirjanpitäjästä? Niimpä.

Rekkakuski, lakaisukoneen kuski, jäähallissa sen jäädytyskoneen kuski. Ihan sama, kunhan ajoneuvo on iso ja hieno ja erikoinen! Jos muksusi pörisee jatkuvasti jokin pikkuauto kätösessään, hän saattaa haluta minkä tahansa ajoneuvoihin liittyvän ammatin.

Äiti / isi. Ei virallisen määritelmän mukaan ammatti, mutta käy työstä. Tämä on se toimenkuva jota lapset tyypillisesti eniten näkevät. Vanhemmuuden urasta haaveilevat saattavat päätyä ammattikasvattajiksi vaikkapa päiväkotiin.

ArkeologiArkeologi. Vähän yllättävä veto, mutta kun tarkemmin ajattelee, niin sehän on aarteenmetsästystä josta saa palkkaa! Loistava jatkumo hiekkalaatikolla istumiseen. Suosiota lisäsivät tietenkin Indiana Jones -leffat, sekä Ylen ahkerasti esittämät historiateemaiset dokumentit (joita katsottiin, koska kolmella tv-kanavalla ei ollut parempia vaihtoehtoja).

Malli, missi. Siinä missä mummosi ehkä unelmoi missin urasta, unelmoivat monet pikkutytöt mallin töistä. Yhteisenä nimittäjänä nähdään työn keveys (voi kun tietäisivät mitä kulisseissa tapahtuu) ja upealta näyttäminen. Ajattele, monta ihmistä jotka varmistavat että näytät hiuksia ja meikkiä myöten fantastiselta, ja sit susta otetaan kuvia. Ihanan helppoa.

Laulaja, soittaja. Ks. edellinen kohta upealta näyttämiseltä ja lisää siihen valtaisat fanilaumat. Artistit ovat kautta aikojen inspiroineet pikkutyyppejä musiikilliselle uralle, oli idolina ollut sitten Elvis tai Lady Gaga.

Kirjailija. Se on luovaa, ajankäyttö vapaampaa ja siitä jää jotain konkreettista mistä muut voivat nauttia. Nykyään kirjailijat pääsevät telkkariinkin!

Parturi/kampaaja. Saa tehdä ihmisistä nättejä. Ja jutella niitten kanssa. Klassikkoammatti, klassikkounelma-ammatti.

Opettaja. Kuinka ihaillen parilla ensimmäisellä luokalla opettajaan suhtaudutaankaan! Se tietää niin valtavan paljon kaikesta, paljon enemmän kuin äiti tai isi. Opettaja voi olla kunnioitusta herättävä tai sitten muuten vaan tosi ihana, mutta se on lapsen silmissä aika kiva ammatti.

rakennustyöläisiäRakennusmies. Varsinkin pojilla rakennustyö kiinnostaa usein lapsena, ja omien pytinkien tekeminen alkaa jo hiekkalaatikolta. Onneksi näin, sillä varsinkin Lahden alueella kattoremontteja tekeville löytyy töitä. Jos siis asut tuolla päin, voi tämä olla lapsellesi erittäin hyvä tulevaisuuden ammatti!

Kaupan täti /setä. Kaupassa on paljon kiehtovia tavaroita ja tämä ammatti on sellainen johon lapsi arjessa törmää usein. Tarkempana unelma-ammattina melko monella lienee ollut karkkikauppias. Vieläköhän ehtisin vaihtaa alaa…?

”Lisää tähän vanhempien ammatti”. Maanviljelijä, siivooja, toimistoassari tai mikä tahansa muu. Ei välttämättä hohdokasta, mutta vanhempien jalanjäljissä kulkeminen voi houkuttaa. Varsinkin jos lapsen vanhempi tuntuu nauttivan työstään.

Unelma-ammatit elävät aina hetkessä, vaikka kestosuosikkejakin on. Veikkaampa että tänään jossakin on napero, jonka unelma-ammatti on huutokauppakeisari, duudsoni tai Saara Aalto. Muista aina suhtautua lapsen unelma-ammattiin kannustavasti, vaikka se vaihtuisikin joka toinen päivä. Kiinnostuksen aiheita kannattaa tietenkin hyödyntää, vaikkei lapsi päätyisikään kuuluisaksi paleontologiksi, on silti hienoa oppia lisää dinosauruksista.

PS. Tiesittekö, että Ruotsissa unelma-ammattien kärkipäässä on yrittäjä ja varsinkin verkkokauppias? Tämä näkyy varsinkin nykynuorten keskuudessa, ja ”starta webshop” (suomeksi ”perusta verkkokauppa”)-hakusanalla tehdyistä hauista jopa 70% on nuorison tekemiä! Digiajan trendi näkyy siis nuorissa ja unelma-ammateissa.

Näin rakennat lapsesi kanssa linnakkeen kotiisi!

Posted on 10.12.2016 in Harrastukset, Kasvatus, Lapset

https://www.youtube.com/watch?v=EtH2mdaxU58

Linnakkeen rakennus on yksi lasten suosikkileikeistä, ja sopii mainiosti monen ikäisille muksuille.

Sama rakennelma saattaa olla toiselle hurjan lohikäärmeen linnoitus ja toiselle prinsessan koti. Uusi linnake ruokkii mielikuvitusta moneen leikkiin! Muista, että lapsesi saa johtaa tätä projektia ja sinä olet vain lihakset. Kannattaa toki tehdä ehdotuksia, koska kokeneempana majanrakentajana tuntenet paremmin tilatekniset mahdollisuudet.

Aluksi valitkaa paikka linnakkeelle.

On ihan tylsää, jos linnakkeen joutuu purkamaan samana päivänä kuin se on rakennettu, joten valmistaudu kestämään hetki viritelmiä, joita et löydä ainoastakaan sisustuslehdestä. Jos sijoitat linnakkeen nurkkaan, saat valmiiksi kaksi seinää ja tarvitset vähemmän rakennusmateriaalia. Varaa valmiiksi isoja lakanoita, verhoja tms. ja patjoja. Pahvilaatikot Ja narutkin voivat olla tarpeen.

Majanrakennuksen klassikko on ruokapöytä, jonka yli on heitetty lakanoita tai muita maahan asti ylettyviä tekstiilejä.

Jos et kuitenkaan halua uhrata ruokapöytääsi, siirrä sohva lähelle seinää, sen tausta tulee linnakkeen ulkoseinäksi. Muut seinät voitte koota patjoista tai lähekkäin olevista tuoleista. Jos linnake tulee lapsen omaan huoneeseen, nosta sänky kyljelleen ja käytä sitä yhtenä seinämänä. Anna lapsen johtaa rakennustöitä. Linnake voi olla pohjaratkaisultaan minkä tahansa muotoinen, sokkeloiden kautta sisälle konttaaminen voi olla tosi jännittävää! Kun seinät ovat pystyssä, peittele niitä isoilla tekstiileillä. Katosta voi saada virittämällä kankaita ihan huonekalujen väliin, tai jos pystyt kiinnittämään narun huoneen puolelta toiselle (esim. kaapin ovista ikkunankahvaan), voit ripustaa sen avulla.

Hyvä pöytä leikkiä varten

Jos käytössäsi on pahvilaatikoita (saa ilmaiseksi monesta paikasta, kun vain pyytää, esim. kaupat) käyttäkää niitä!

Pienempiä pahvilaatikoita voi latoa tiilimäisesti seinäksi. Kodinkoneliikkeistä saa isoja pahvilaatikoita (kokoa hella / jääkaappi) joita voi joko yhdistellä toisiinsa teipillä tai litistää vähemmän tilaa vieväksi seinämäksi. Isoihin laatikoihin voi leikata ikkunoita ja ovia juuri haluttuihin kohtiin. Pahvilinnake on mainio ratkaisu, koska se ei sido käyttöönsä talon kaikkia lakanoita ja lapsi voi koristella sen haluamallaan tavalla. Nyt saa piirrellä (pahvi)seiniin! Ideoita koristeluun; erilaiset ovet & ikkunat, kukat, pensaat, puut, eläimet, hämähäkin seitit, lohikäärmeet. Seiniin voi myös liimailla tarroja & lehdistä leikattuja kuvia tai tehdä mosaiikkia vaikkapa pullonkorkeista.

Pahvilaatikko leikkiä varten

Linnake tarvitsee tietenkin myös sisustuksen.

Levittäkää lattialle mattoja ja tyynyjä istumapaikaksi. Jouluvaloilla tai muilla valosarjoilla (ei helposti kuumenevilla!) saa luotua sopivan hämyisen tunnelman. Myös led-tuikut sopivat valaistukseen. Pieni jakkara tai pahvilaatikko saattaa olla suuremmassa linnakkeessa tarpeen pöytänä. Linnakkeen ulkopuolelle voi tehdä vallihaudan sinisestä kankaasta tai keittiöfoliosta. Lisäpisteitä jos löydät sinne jonkin hurjan pedon uiskentelemaan (kumiankkakin on vaihtoehto).

Kysy lapselta kuka linnakkeessa asuu ja millainen hän on.

Linnakkeen hallitsijalle voi askarrella pahvista kruunun tai kypärän, miekan ja kilven. Kilveksi kelpaa mainiosti myös isompi kattilankansi. Prinssit ja prinsessat saattavat tarvita arvoonsa sopivia vaatteita ja koruja lainaksi vanhempien vaatekaapista. Pehmolelut voivat esittää linnan väkeä / vartioita.

Muista tarjoilla ahkeralle linnakkeen rakentajalle ruokaa suoraan majaansa

Jos arvelet lämpimän ruuan aiheuttavan liikaa sotkua, voileivätkin käyvät. Ruokalajit kannattaa tietenkin nimetä teemaan sopivasti. Nyt on hyvä hyödyntää erikoisia astioita! Lapsen voi antaa kaikin mokomin myös nukkua majassaan esim. makuupussissa.

Toivottavasti saitte tästä hyviä ideoita linnakkeen rakentamiseen! Muistakaa pitää hauskaa jo rakennusvaiheessa, ryppyotsaiset insinöörit älkööt vaivautuko 🙂

Bonusvinkki jos omaa pihaa käytettävissä: Kuormalavat seiniksi ja katto pressusta. Ruuvaa / naulaa lavat niin, etteivät ne voi kaatua leikkijän päälle ja kiinnitä pressu tuulenpitävästi.

Jos olet oikein hc-rakentaja

Mikäli kädentaidot ovat hallussasi toden teolla, ja haluat herättää pientä kateutta myös naapureissasi, voit rakentaa ihkaoikean linnakkeen pihallesi esimerkiksi puusta. Tai jos tarpeet ja haluja löytyy vaikka valaa betonista astetta kestävämmän version. Siihen kun laittaa vielä kylkiin vaikka verhoilut liuskekivestä niin avot, voit kruunata itsesi kuninkaasi ja lapsesi manttelijanperijäksi. Helppoa ja mukavaa, eikö!

Useita leikkejä löydät myös näiltä sivuilta: 

http://www.mukaan.net/joomla/leikit/liikuntaleikit

http://www.mll.fi/vanhempainnetti/lasten_leikit/

Päiväkotiin sisäleikkejä

Suomen koulutusjärjestelmä on oikea aarre

Posted on 1.12.2016 in Koulutus, Lapsen kasvatus, Lapset

Mikä tekee Suomen koulujärjestelmästä niin erityisen?

Suomi loistaa vuodesta toiseen kansainvälisissä koulutusvertailuissa, eikä aina tule mieleen, että meidän itsestäänselvyytenä pitämä koulujärjestelmä koostuu monesta hyvästä osatekijästä.

Selkeimpinä yksittäisinä tekijöinä ovat pakollinen oppivelvollisuus ja koulutuksen ilmaisuus. Siinä missä muualla maailmassa joudutaan kerryttämään vuosia pesämunaa lapsen lähettämiseksi yliopistoon, me saamme nauttia siitä ilmaiseksi. Ilmainen koulutushan ei tosiaan pääty peruskouluun, vaan suurin osa siitäkin eteenpäin on maksutonta. Päinvastoin, meillä saadaan opintotukea opiskeluun! Tämä tasaa eroja sosiaaliluokkien välillä ja vaatimattomistakin oloista ponnistavalla henkilöllä on mainiot mahdollisuudet edetä kovapalkkaisiin ammatteihin kuten lääkäriksi.

Kaikille samat lähtökohdat

Koulu tasaa sosiaaliluokkien eroja myös tarjoamalla päivittäin ilmaisen, ravitsevan lounaan sekä huolehtimalla kouluterveydenhuollosta. Ilmainen kouluruoka on itsestäänselvyys meille, mutta todella harvinaista muualla maailmassa. Makuasioista kiistelemättä, sen laatuun panostetaan päivittäen sitä vastaamaan kulloinkin voimassa olevia ravitsemussuosituksia.  Ikäluokittain oppilaat rokotetaan ja heidän hampaansa hoidetaan. Myös psykologisesta puolesta huolehditaan luoden oppilaille hyvät edellytykset keskittyä oppimiseen.

Oppilaitoksia ei julkisesti vertailla keskenään. Koulutuksessa pyritään samaan laatuun, oli oppilas sitten pääkaupungissa tai kyläkoulussa keskellä korpea. Näin ei synny kilpailua kouluista, vaan rikkaalla ja köyhällä on periaatteessa samat eväät opiskeluun. Siinä missä muualla julkinen koulu on b-luokan vaihtoehto, on se Suomessa itsestään selvä ratkaisu.

Koulutusta arvostetaan

Suomessa opettajat ovat korkeasti koulutettuja, heillä on vähintään amk-tasoinen koulutus ja pedagogisia opintoja takanaan. Opettajien laatuun panostaminen välittyy myös oppimistuloksiin. Opettajat pyrkivät yleensä edustamaan itse elinikäistä oppimista kehittäen ammattitaitoaan jatkuvasti. Opettajien arvostus myös näkyy palkassa.

Peruskoulu ja lukio tähtäävät laajaan yleissivistykseen, meillä yleinen kolmen kielen kielitaito on monessa maassa käsittämätön kilpailuetu työmarkkinoilla. Taito- ja taideaineiden opetus tähtää paitsi lukuaineista virkistäytymiseen, myös erilaisiin käsillä tekemiseen pohjautuviin ammatteihin. Jossain maassa voi olla outo ajatus, että meillä koulussa opitaan arkiset taidot kokkaamisesta vaatehuoltoon ja puutöihin.

Ei pakkopullaa

Koulujärjestelmämme on myös monessa suhteessa joustava. Aikuisenakin on täysin mahdollista vaihtaa kokonaan alaa tai kouluttautua lisää. Elinikäinen oppiminen on yleisesti hyväksyttyä ja toivottuakin. Maailma ei kaadu jos pitää välivuoden. Opiskelun henkilökohtaistamisella voidaan opiskella joko nopeaan tahtiin, tai sovittaa opinnot osaksi muuta kiireistä elämää esim. huippu-urheilijoilla. Myös valinnanvapaus on meillä suuri. Jo peruskoulussa voidaan valita valinnaisia aineita matematiikan lisäkursseista kotitalouteen, ja mahdollisuudet vain lisääntyvät sen jälkeisissä opinnoissa. Valinnaisuus motivoi, koska toki jokainen jaksaa panostaa opiskeluun enemmän, kun aihe on itseä kiinnostava.

Opiskelumenetelmissä hyödynnetään innovaatioita. Kaikkea ei tarvitse opiskella kurinalaisesti pulpeteissa istuen, vaan voidaan hyödyntää uusinta teknologiaa yhteydenpidossa. Vuorovaikutukseen panostetaan, koska se auttaa työelämätaidoissa, mutta myös syventämään opiskelua. On hyväksyttävää käydä keskustelua opettajan kanssa ja vertaisoppimisen hyödyt tunnetaan.

Opitko ulkoa vai opitko oikeasti?

Monessa muussa maassa opiskelu tähtää systemaattisesti hyvin pärjäämiseen kokeissa. Meillä kyseessä on enemmänkin opitun soveltaminen tosielämän tarpeisiin. Ulkoa opiskelun sijaan pyritään ymmärtämään, miten tietoa voisi hyödyntää. Puhutaankin oppimisen opiskelusta. Opintoja pyritään myös yhdistämään työelämän tarpeisiin jo varhaisessa vaiheessa koulutusta. Opiskeluun saattaa kuulua projekteja yhdessä lähialueen työnantajien kautta sekä yrittäjyyteen valmentavaa sisältöä.

Kulttuurisesti meillä arvostetaan opiskelua ”koulutus kannattaa”, on tuttu lause kaikille. Koulutettu lapsi nähdään ylpeytenä koko suvulle. Luterilaiseen henkeen tulosten eteen ollaan myös valmiita tekemään ahkerasti töitä. Kulttuurinen perimä luo hyvän pohjan jatkokoulutuksen yleisyyteen.

Suomen koulutusjärjestelmästä löytyy myös paljon perinteitä, jotka motivoivat nuoria opiskelemaan. Esimerkiksi vanhojentanssit ja kauniin vanhojentanssipuvun päälle saaminen voi olla jollekkin syy mennä lukioon. Ja ylioppilaslakin päähän laittaminen on luonnollisesti erittäin symboolinen ele. Yhtälailla peruskoulussa esimerkiksi monessa paikassa järjestettävät ysien tanssit voivat olla motivoiva kohokohta koulun arjessa!

Suomen koulujärjestelmä on siis erityinen, mutta meidän ei tule jäädä ihastelemaan sen upeutta, vaan jatkaa kehittymistä, elinikäistä oppimista. Välillä on hyvä nostaa katseensa muiden maiden järjestelmiin. Koulutuksesta voisi paremmin tehdä vientituotetta, koska meillä on useampi tutkimustulos kertomassa sen tasosta.

Näillä vapaa-ajan aktiviteeteilla lapsi oppii ongelmanratkaisukykyä

Posted on 30.11.2016 in Kasvatus, Lapsen kasvatus, Lapset

Pieni lapsi elää täysin tässä hetkessä, eikä hänellä on tietoista mieltä eli hän ei osaa ajatella järkiperäisesti. Sen sijaan hän imuroi kaiken viidellä aistillaan ulkoisesta maailmasta havaitsemansa ja se jää hänen alitajuntaansa vaikuttamaan sieltä häneen vanhemmallakin iällä.

Leikki on välttämätöntä lapsen emotionaaliselle, sosiaaliselle ja kognitiiviselle kehitykselle. Leikkiessä kehittyvät kieli ja syy-seuraus ajattelu. Varsinkin alkuvaiheessa lapsen selitykset ovat aikuisen mielestä täysin epäloogisia ja lapsen selityksessä seurauksesta voikin tulla syy.

Leikkiessä kehittyvät myös joustava yhdisteleminen, luova ajattelu, assosiatiivisuus, ongelmanratkaisutaito ja kyky erottaa ulkoinen todellisuus leikistä. Leikkiessään lapsi oppii esineiden käsittely- ja toimintatapoja, yhteistoimintaa ja sääntöjä sekä tunteiden säätelyä. Leikki voi parantaa lapsen luottamusta itseensä ja omiin kykyihinsä. Leikki opettaa ymmärtämään sosiaalista vuorovaikutusta, moraalia ja arvoja sekä vastaanottamaan empatiaa toisilta leikkijöiltä.

Miettivä lapsiRoolileikki auttaa kehittyviä taitoja kehittymään

Kuitenkin leikissään lapset osoittavat huomattavasti kehittyneempiä ajattelutaitoja, kuin muissa ongelmatilanteissa. Leikin ja varsinkin roolileikin onkin sanottu muodostavan lapselle niin sanotun lähikehityksen vyöhykkeen, eli mahdollisuuden harjoitella vasta kehittymässä olevia taitoja. Tätä kannattaa käyttää myös kasvatuksessa hyödyksi; monet ongelmat voi muuttaa leikiksi, jolloin lapsen ongelmanratkaisu helpottuu ja usein myös halu toimia kasvaa.

Esimerkiksi jos lapsi ei halua nousta aamulla sängystä tai poistua kotoa mennäkseen tarhaan, voi toimenpiteen yhteyteen kehittää jonkin leikin, jonka avulla lapsen saa innostumaan asiasta.

Hieman vanhemmille lapsille on myös olemassa pelejä, jotka opettavat lapsia esimerkiksi laittamaan oikean muotoisia palikoita niille sopivan muotoisista rei’istä sisään tai laskemaan.

Leikki opettaa lapselle myös vuorovaikutustaitoja, ja leikissä lapsi oppii ratkaisemaan monia niin leluihin kuin ihmissuhteisiin liittyviä ongelmia. Leikkiessään lapset usein jakavat rooleja: muistan, kun ala-asteella leikittiin Spice Girlssejä ja Teletappeja. Luokan tytöillä oli kova kilpailu siitä, kuka saa olla kukin maustetyttö. Samoin Teletapeista. Minä oli Nuu Nuu – sininen imuri, kun muut olivat vieneet jo Teletappi-roolit. Noissa roolien jaoissa jos missä tarvitsi ongelmanratkaisukykyä, jotta homma ei olisi mennyt ihan tappeluksi.

Vastuu leikkien tukemisesta on aikuisella

Aikuisen on tärkeää tukea lasten leikkejä, ja antaa tämän rauhassa ihmetellä ja tutkia kaikkea ympärillään olevaa, mikäli se on turvallista. Siksi lapsen ympäristön olisikin tärkeää olla mahdollisemman terätön ja kaikin tavoin sellainen, ettei lapsi vahingoita itseään. Ei ole lapselle hyväksi, jos vanhempi joutuu koko ajan kieltämään häntä ”älä koske siihen, älä tee sitä”. Näin tehdessään vanhempi tekee lapselleen hallaa, sillä kuten alussa kerroin, pelkällä alitajunnalla varustettu lapsi imuroi kaiken ympäriltään tietomuistiinsa noin 7-vuotiaaksi saakka. Hänen varhaiset elämänkokemuksensa ohjaavat hänen myöhemmän elämänsä kehittymistä ja sitä, miten hän tulee pärjäämään maailmassa. Aikuisena päässämme kaikuvat ne lauseet ja käskyt, joita olemme kuulleet vanhempiemme ja hoitajiemme hokevan meille tai toisilleen. Valitettavan usein muistamme ainakin sanan ”ei” ja ne ikävät jutut.

Nykyään leikki on uhattuna. Lapsuus lyhenee, ja leikit loppuvat liian varhain. Monilta lapsilta puuttuu mahdollisuus leikkimiseen ja heidän leikkimiskykyään rajoitetaan. Leikkimaailma on köyhtynyt, eivätkä lapset aina osaa edes leikkiä. Monet leikkivät yksipuolisia, varsinkin televisiostaan oppimia leikkejä, jotka eivät jätä tilaa mielikuvitukselle ja sisältävät väkivaltaa. On huolestuttaa nähdä, kuinka jotkut tarhaikäisistä pojista kuvittelevat esimerkiksi pitävänsä asetta kädessään ja räiskivänsä sillä ympäriinsä. Pahimmillaan muutoin traumaattiseen elämään yhdistettynä tällaiset pojat alkavat vanhempana räiskiä aseilla tosielämässäkin. Eivätkös koulusurmaajatkin ole naista vaille jääneitä, sisimmiltään karkeria pikkupoikia, jotka ovat todennäköisesti nähneet väkivaltaa jo lapsena livenä ja/tai vähintään mediasta. On vanhempien vastuulla kieltää lapsilta tällaiset televisio-ohjelmat ja näyttää heille jotain kehittävämpää. 

Keksi kehittävää tekemistä myös lomamatkoilla

Lapsen kannalta on tärkeää, että haastavaa ja mielekästä tekemistä löytyy jatkuvasti aivojen kehittyessä nopeasti. Kannattaa pitää tämä mielessä myös perheen lomamatkoja suunnitellessa. Jos siis olette menossa vaikkapa Helsinkiin viikonloppulomalle, voi joku Helsingin haastavista Escape Roomeista olla erittäin hyvä paikka lapselle kehittää ongelmanratkaisukykyä. Tosin ihan perheen nuorimmille tämä ei sovi, mutta teini-ikäiselle jo ehdottomasti! Vastaavanlaisia aktiviteettaja voivat olla myös vaikkapa Heurekassa käynti, muistitehtävät kaupungilla suunnistaessa ja kaupungin kartan lukeminen!

Kuinka jakaa kotityöt koko perheen kesken?

Posted on 18.11.2016 in Kasvatus, Lapset

Kotityöt ovat yleinen riidan aihe perheissä ja siksi niiden organisointia kannattaa pohtia ennen kuin niistä muodostuu kiistakapula. Vaikka nykyaika on helpottanut kotitöiden tekoa erilaisine koneineen, tekemistä riittää silti. Alla pari vaihtoehtoa, kuinka jakaa kotityöt. Muistakaa, että mikä voi toimia jossain toisessa kodissa, ei välttämättä toimi teidän taloudessanne hyvin.

Vaihtoehto A, omat vastuualueet

Jos yhdeltä perheenjäseneltä sujuu siivoaminen iloisimmin ja toinen rakastaa pyykkäämistä, miksi tehdä asioista tarpeettoman hankalia? Antaa kunkin tehdä sitä mikä hyvältä tuntuu! Ongelmaksi saattaa muodostua, jos kaikilla perheenjäsenillä on sama suosikkikotityö. Myös askareiden tasainen jakaantuminen on syytä huomioida. Vaikka kukin tekisi omia suosikkikotitöitään, niihin kuitenkin kuluu aikaa ja väsyneenä voi tympiä kuinka vähän toisilla on tekemistä. Toivottavasti perheenjäsenten mieltymykset kotitöiden suhteen täydentävät toisiaan, eikä jouduta tappelemaan vähiten miellyttävistä töistä.

On kuitenkin tärkeää opettaa lapsille, ettei tietty työ kuulu automaattisesti tietylle sukupuolelle, vaan tämä ratkaisu sattuu tuntumaan teistä hyvälle. Muista että vanhempana vastuullasi on valmistaa lastasi elämään, eli ota hänet mukaan auttamaan monipuolisesti kotitöissä mahdollisimman varhain. Kotiaskareista on hyvä tulla tuttuja ennen teini-iän uhmaa, ja teini-iän jälkeen ollaankin yllättävän nopeasti lentämässä pois pesästä. Siperia opettaa toki, mutta on parempi antaa hyvät lähtökohdat arjen pyörittämiseen kuin riskeerata uusavuttoman ihmisen kasvattaminen.

Koko perhe siivoaa

Vaihtoehto B, kiertävät kotityövuorot

Kiertävien kotityövuorojen suunnittelu aloitetaan listaamalla säännöllisesti toistuvat kotityöt. Varatkaa sarake myös harvemmin tehtäville kotitöille (siinä voivat vuorotella esim. ikkunoiden pesu, renkaiden vaihto tai mikä tahansa muu tarvittava). Kannattaa laittaa pari pienempää kotityötä vastaamaan yhtä isompaa urakkaa. Sitten vain tehdään listaus, kuka hoitaa mitäkin minä päivänä/viikolla. Mieltymysten mukaan taulukko voi olla päivä-, viikko- tai kuukausikohtainen. Ripusta listaus / taulukko sellaiseen paikkaan jossa kaikki perheenjäsenet näkevät sen helposti.

Perheen lapset voivat vastata omista kotitöistään iän perusteella joko yksin, yhdessä sisaruksineen tai yhdessä vanhemman kanssa. Huomioi kotityölistassa koulun ja harrastusten vaatima aika. Ei ole järkeä sijoittaa suursiivousta sellaiseen päivään, jolloin kaikki kulkevat harrastuksissa.
Tunnistakaa kotityöt. Onko talouden auton kunnossapito kotityö? Entä oikean kokoisten lastenvaatteiden hankinta? Tutkimusten mukaan erityisesti naiset kuormittavat itseään metatöillä, pienillä asioilla jotka kuitenkin kasautuessaan uuvuttavat siinä missä muutkin kotityöt.

Hyvä työvälineet tekevät kotitöistä helpompaa
Useimmiten todellisuus on jotain näiden kahden vaihtoehdon väliltä. Kullakin perheenjäsenellä on se oma suosikkijuttu jonka parhaiten / mieluiten tekee. Ikävämmät askareet tehdään sitten yhdessä tai vuorotellen. Lasten osallistaminen kotitöihin kannattaa aloittaa mahdollisimman nuorena. Pienikin lapsi voi olla avuksi kun arkiaskareet pilkkoo riittävän pieniin osatöihin, esim. pölyjen pyyhintään, sukkien parien etsintään ja tavaroiden paikoilleen laittoon.

Lapsia voi motivoida ylimääräisten askareiden tekoon myös tarroilla/ pisteillä. Kullakin kotityöllä on pistearvo sen vaivalloisuuden mukaan, ja kun tarroja/pisteitä on kerätty tietty määrä, tehdään jotain kivaa. Palkintona voi olla vaikkapa päivä huvipuistossa tai elokuvissa käynti.
Kotitöiden, esimerkiksi siivouksen ulkoistaminenkin on täysin sallittua, jos vain talous antaa myöten. Avun ostaminen ei tee kenestäkään huonompaa ihmistä. Kotipalveluja ostamalla tuet työllisyyttä ja voit keskittyä käyttämään aikasi aitoon yhdessäoloon perheen kanssa.

Lumitöiden tekemisessä toimii myös toisenlainen motivointi: Jos perheellä on vaan mahdollisuus, erillisten välineiden hankkiminen lumitöiden tekoon motivoi varmasti lapsia osallistumaan. Mikäli perhe hankkii traktoriin lumikauhan, haluaa nuori lapsi varmasti päästä mukaan lumiajelulle. Näistä voidaan sopia, että esimerkiksi kerran viikossa pääsee mukaan lumitöiden tekoon, jos hoitaa muita kotitöitä kunnialla aiemmin.

Toiset tekevät kotitöitä fiiliksellä, tiskataan silloin kun siltä tuntuu tai alkaa näyttää sotkuiselta ja toisilla on joka viikolle tietty siivoussuunnitelma, mistä ei jousteta. Kukin kotitalous päättäköön keskenään minkä mukaan elää. Toki toivottavaa on, että perheenjäsenillä on samansuuntaiset odotukset kotitöiden tekemisestä. Tässä pätee sama mikä muutenkin yhteiselämään, täytyy olla valmis joustamaan ja tekemään kompromisseja.

Monissa kulttuureissa lapset joutuvat tekemään kovasti töitä

Kasvattaisinko mieluummin lapseni Suomessa vai Espanjassa?

Posted on 16.11.2016 in Kasvatus, Lapsen kasvatus, Lapset

Siinäpä pulma puitavaksi. Molemmissa on puolensa.

Äiti voi olla Suomessa äitiyslomalla 105 päivää. Kolmen blogissaan Suomea ja Espanjaa vertaavan, ilmeisesti Espanjassa asuvan äidin mukaan tästä voi 30-50 päivää ottaa ennen laskettua aikaa ja kuitenkin niin, että äitiysloma tulee aloittaa vähintään 30 päivää ennen odotettua lapsen syntymää. Isyysvapaa Suomessa on korkeitaan 54 päivää.

Lapsia voi kasvattaa turvallisesti Suomessa

Espanjassa sama on blogin mukaan 16 viikkoa eli 112 päivää. Näistä vähintään kuusi viikkoa on käytettävä lapsen syntymän jälkeen, kun taas jäljelle jäävät 10 viikkoa voi jakaa haluamallaan tavalla. Isyysloma Espanjassa on 15 kalenteripäivää, joka jakautuu niin sanottuun syntymävapaaseen, kaksi päivää, ja isyyslomaan, 13 päivää.

Lomat poikkeavat blogistiäitien mukaan osin toisistaan riippuen missä asuu, esimerkiksi Catalonian ja Madridin alueella syntymävapaa on viisi päivää ja isyysloma yksi kuukausi. Syntymäloma ei koske yrittäjiä, koska sen maksaa työnantaja, kun taas isyysloman saa kaikki.
Suomessa äitiysloman jälkeen alkaa vanhempainvapaa. Tämän voi käyttää joko äiti tai isä, tai molemmat vuorotellen. Vanhempainvapaa voi kestää noin 158 arkipäivää.

Espanjassa ei vanhempainvapaata, mutta täysi äitiysraha

Espanjassa ei varsinaista vanhempainvapaata ole. Heillä, kuten meilläkin, on kuitenkin lakisääteinen mahdollisuus jäädä hoitovapaalle siksi aikaa kunnes lapsi täyttää kolme vuotta. Suomessa on mahdollisuus anoa kotihoidon tukea, jota maksetaan kunnes lapsi täyttää kolme vuotta, kuitenkin sillä ehdolla, että lapsi ei ole kunnallisessa päivähoidossa samaan aikaan.

Espanjassa äitiysrahan suuruus on 100 prosenttia palkasta, mutta oli kuitenkin vuonna 2015 maksimissaan 3606 euroa. Suomessa sekä äitiysraha, että vanhempainraha on tietty osa bruttopalkasta, ja sitä maksetaan molempina kausina aluksi korotettuna ja sitten alennettuna. Se ei vastaa koskaan täyttä palkkaa.
Jos lasten kasvatusta alkaa puntaroida näiden asioiden näkövinkkelistä, kallistun äkkiseltään Suomen puoleen, vaikka 100 prosentin äitiyspäivärahat kuulostavat hyvältä. Toisaalta täytyy muistaa, että meillä on pääsääntöisesti korkeammat palkat, mutta korkeammat hinnatkin.

Espanjalainen kulttuuri on lapselle erilainen

Suomessa on myös puhtaampaa, turvallisempaa ja ilmainen koulutus. Ainakin perusopetus on myös Espanjassa maksutonta. Yliopisto taas maksanee, mikäli menee yksityiseen yliopistoon, joita maassa on noin 20. Valtion varoilla tuettuja julkisia yliopistoja sen sijaan on noin 50.

Espanjan ilmasto houkuttaa

Ilmaston puolesta kasvattaisin lapseni ehdottomasti Espanjassa. Kesän kuumuutta pakenisin tosin mielelläni Suomen suveen. Se on kuitenkin niin kaunis, että silloin kotimaahansa kaipaisikin. Täytyy myös muistaa, että lapset tykkäävät leikkiä lumessa. Eipä itseäkään haitannut lähteä 30 asteen pakkaseen telmimään, kun oli lämmin toppahaalari päällä. Ei kylmää pienenä edes huomannut. Mitä vanhemmaksi tuli, sitä helpommin paleli. Liekö tuo johtuu myös siitä, ettei käyttänyt enää villasukkia, pipoa ja toppahansikkaita. Teininähän oli muodikasta hillua paukkupakkasissakin mahdollisimman vähissä vaatteissa. Olisi ollut suorastaan noloa käyttää pipoa, jos kaveritkaan eivät tehneet niin. Vedin pipon päähäni vasta, kun aloin lähestyä kotia niin, että isä saattoi nähdä ikkunasta, oliko neidillä pipoa vai ei. Espanjassa lapsilla ei ole ainakaan tällaisia ongelmia.

Espanjalaiset avoimia, suomalaiset rehellisiä

Suomessa hyvää olisi myös tietysti tukiverkko ja oma äidinkieli. Mikäli Espanjassa asuisi tuntematta muita suomalaisperheitä, vailla ystäviä ja sukulaisia, olisi päivähoidon lisäksi lasten hoitoon saaminen vaikeaa ja elo yksinäistä.

Ota huomioon! Ilman tukiverkkoa eläminen voi olla todella raskasta: http://www.vauva.fi/keskustelu/3932336/ketju/onko_muita_joilla_ei_ole_ketaan_eli_tukiverkko_puuttuu_kokonaan

Espanja on kuitenkin melko helppo ja ehdottoman kaunis kieli, minkä oppiminen tulisi tietysti helposti, kun sitä kuulisi ja puhuisi pienestä asti. Espanjalaisesta kulttuurista haluaisin myös lasteni oppivan avoimuutta ja lämpöä. Toisaalta arvostan suomalaisten rehellisyyttä: sitä, mikä luvataan, pidetään. Ainakin pääsääntöisesti. Tuskinpa Espanjassa myöskään säästyisivät varastamiselta pöytään unohdettu kännykkä tai lompakko toisin kuin Suomessa käy tuon tuosta.

Kasvava trendi

Yhä useampi suomalainen kyllästyy kuitenkin tänä päivänä varsinkin maamme kylmään ja melko kolkkoon ilmastoon ja hankkii itselleen uuden asunnon Espanjasta. Varsinkin Malagan alueelle on muodostunut jo oma suomalaisyhteisö, jossa lapsen voi kasvattaa melko perinteisesti, hieman epäperinteisemmässä ympäristössä.

Mitä tehdä kun lapsesi sairastuu?

Posted on 15.11.2016 in Lapset, Lastenhoito

Vie lapsi ajoissa lääkäriin

Lapsen sairastuminen kuuluu niihin tilanteisiin, joita ei toivo kenellekään tapahtuvan. Niin kuitenkin käy joskus, ja silloin ovat hyvät neuvot tervetulleita. Niitä olenkin kerännyt tähän artikkeliin.

Sairauden jälkeen on ennen sairautta – sairastumista voi yrittää ennaltaehkäistä monin keinoin. Niihin kuuluvat esimerkiksi päivittäin raittiissa ilmassa oleminen; säännöllinen päivärytmi; liiallisen stressin välttäminen sekä terveellinen, paljon vihanneksia, hedelmiä ja täysjyvätuotteita sisältävä ruokavalio. Myös säännölliset rokotukset auttavat pitämään sairaudet loitolla ja säästää myös muita –esimerkiksi päiväkodissa – sairauksilta.

Lapset ovat aikuisia paljon useammin flunssassa tai nuhaisia, sillä heidän immuunijärjestelmänsä on vasta kehittymässä. Jokaisen virus- tai bakteerihyökkäyksen jälkeen se on hieman vahvempi ja vastustuskykyisempi monia viruksia ja bakteereita vastaan.

Jos olet lapsesi sairastuessa epävarma sairauden laadusta, kysy varmuudeksi lastenlääkäriltä! Näin saat varmaa tietoa lapsen tilasta etkä joudu hukkaamaan aikaa, mikäli sairaus vaatii toimenpiteitä. Lääkärissä on käytävä, mikäli jokin seuraavista kohdista täyttyy:
– lapsella on korkea kuume, vaikeita kipuja tai voimakas yskä
– havaitset lapsen iholla voimakasta ihottumaa
– lapsi on apaattinen ja poissaoleva
– lapsi ei juo riittävästi
– lapsen on vaikea hengittää
– lapsella on korkea kuume ja kova päänsärky
– lapsella on jäykkä niska
– lapsi on kosketusarka

Nyrkkisääntönä voi sanoa vielä, että kaikki, mikä kestää kymmenen päivää pidempään, on syy mennä lääkärin vastaanotolle.

Mitä lapsi tarvitsee erityisesti? Lääketieteellisen hoidon ja mahdollisen lääkityksen lisäksi lapsi tarvitsee paljon juotavaa (yrttiteitä, vettä), huoneen säännöllistä tuuletusta sekä terveellistä ruokaa, josta lapsi pitää. Lisäksi on vältettävä tupakointia!

Lapsella voi olla rankkaa sairastaessaan

Sairauksi vastaan on olemassa apteekista hankittavien lääkkeiden lisäksi monia kotikonstejakin. Kokeile esimerkiksi seuraavia:
– höyry-inhalaatio (käytä kuumaa suolavettä)
– suolavedellä, salvia- tai kamillateellä kurlaaminen
– teet, jotka sisältävät timjamia, seljankukkaa, salviaa tai rohtosalkoruusua auttavat yskään
– lämmin maito hunajalla auttaa myös yskään (yli 2-vuotiaille lapsille)
– raakaa valkosipulia voi käyttää nuhaa vastaan, vaikka se voikin olla haastava nieltävä lapselle

Jos lapsi on rauhaton, itkee herkästi ja on läheisyydenhakuinen, hän tarvitsee vanhempien huomiota ja huolenpitoa. Helliminen, satujen lukeminen ja lempimusiikin kuunteleminen tekevät hyvää. Mikäli ei ole tartuntavaaraa, lapsi voi ottaa osaa normaaliin perhearkeen. Sairaan sängyn voi niin halutessaan vaikka laittaa olohuoneeseen.

Jotkut lapset riehuvat kuumeisinakin kuin olisivat täysin terveitä. Mikäli lapsesi toimii näin, huolehdi riittävistä tauoista leikkien välillä. Koita ohjata lasta rauhallisempien leikkien pariin tai lue hänelle satuja.

On tärkeää, ettei sairasta lasta viedä päiväkotiin, mikäli hänellä on kuumetta, ripuli tai oksennustauti. Vaarana on nimittäin muiden lasten tartuttaminen. Kuume voi olla merkkinä simerkiksi tuhkarokosta, joka on tarttuva jo taudin alkuvaiheessakin. Lapsen on pysyttävä kotona, kunnes on tervehtynyt täysin.

Hoitaja auttaa

Mikäli alle 10-vuotias lapsesi sairastuu äkillisesti, voit olla poissa töistä ja jäädä kotiin tilapäiselle hoitovapaalle. Hoitovapaa voi kestää enintään neljä päivää. Alle 16-vuotiaan lapsen sairaalahoidon ja siihen liittyvän kotihoidon ajalta voit saada Kelalta erityishoitorahaa. Erityishoitorahan saaminen edellyttää kuitenkin lapsen hoitavalta lääkäriltä D-lääkärinlausuntoa sairauden vaikeudesta sekä vanhemman hoitoon osallistumisen tarpeellisuudesta. Erityishoitorahan tarkoitus on korvata ansionmenetystä, jos joudut olemaan kokopäiväisesti pois työstäsi hoidon vuoksi etkä saa palkkaa. Mikäli et voi jäädä hoitovapaalle tai et saa erityishoitorahaa, kysy lapsen isovanhemmilta, muilta sukulaisilta tai ystäviltäsi, voisivatko he hoitaa lasta. Muussa tapauksessa voit etsiä lastenhoitajaa tai lapsenvahtia.

Tiivistetysti voi sanoa, että sairaan lapsen hoitaminen vaatii paljon aikaa, energiaa, hermoja ja kärsivällisyyttä. Apua on tarvittaessa myös osattava hakea niin lääkäriltä kuin muiltakin kanssaihmisiltä.

Tarinat auttavat meitä selviytymään:

Näillä iltarutiineilla saat lapsesi nukahtamaan helpommin

Posted on 14.11.2016 in Lapsen kasvatus, Lapset, Lastenhoito

Lapsen nukkumattomuudelle voi olla monenlaisia syitä: lapsi voi pelätä jäävänsä jostakin paitsi. Itse esimerkiksi muistan hiipineeni nurkan taakse vanhempieni katsottua iltaisin telkkaria. Lapsi voi myös pelätä yksin jäämistä, pimeyttä tai pimeydessä vaanivia olioita. Lapsella voi toisaalta olla käynnissä vaihe, jossa hän haluaa enemmän itsenäisyyttä tai jossa hän haluaa olla enemmän vanhempiensa tai isompien sisarustensa kaltainen. Tämän takana on ajatus siitä, että pitkään valveilla oleminen on kytköksissä isouteen – joka valvoo pitkään, on jo iso poika / tyttö.

Mikä siis avuksi? Tähän artikkeliin koottujen neuvojen avulla voit koittaa saada lapsen ajoissa nukkumaan ja helpottamaan elämääsi!

Pientä lasta nukuttaa

Rauhoita lapsi!

Ennen nukkumaanmenoa on hyvä rauhoittua. Aloita vauhdin hidastaminen noin tuntia ennen nukkumaanmenoaikaa: tänä aikana ei tulisi katsoa telkkaria eikä muitakaan medioita, ja villit leikit olisi lopetettava. Sen sijaan voi leikkiä rauhallisesti tai esimerkiksi maalata tai piirtää.

Saako lapsi tarpeeksi liikuntaa?

Riittävä liikunta on tärkeää lapselle myös nukkumisen kannalta. Katso siis, että lapsi liikku päivällä tarpeeksi. Parasta liikunta on ulkona, raittiissa ilmassa.

Iltakeskustelut

Lastenkin mielessä pyörii paljon asioita, jotka estävät heitä nukkumasta. Ethän sinäkään saa nukuttua, jos mietit, mitä maailmanpolitiikassa oikein on vikana? Voit keventää lapsesi mieltä keskustelemalla hänen kanssaan päivän tapahtumista: Mitä tänään tapahtui? Mikä oli hauskaa? Mikä ei ollut niin kivaa? Keskustelu auttaa lasta saattamaan päivän päätökseen ja ymmärtämään, että raskaatkin asiat voi laittaa sivuun yöksi.

Aivan ihana lapsi nukkuu

Pehmolelut

Onko jälkikasvullasi pehmoleluja? Nekin voivat auttaa lasta rauhoittumaan, sillä ne toimivat ikään kuin vanhempien sijaisina ja helpottavat yksinäisyyden tunnetta. Lapsi voi tukeutua pehmoleluihin ja saada niistä lohtua ja seuraa.

Muista myös pestä pehmolelut! (https://www.yhteishyva.fi/arjen-apu/tiesitko-etta-pehmolelukin-kaipaa-pesua/0571532  )

Poista häiritsevät ärsykkeet ja muut ulkoiset tekijät!

Lapsen huoneeseen tunkeutuva valo ja melu häiritsevät herkästi lapsen unta. Katso, että huone on riittävän pimeä (jätä tarvittaessa yövalo päälle). Asunnon on myös oltava savuton. Vältä sokerisia juomia, kuten Colaa tai (pullotettua) jääteetä jne. Vältä myös raskaita aterioita, anna lapselle iltapala vähintään tuntia ennen nukkumaanmenoa.

Vauva nukkuu kehdossa

Nukkumaanmenorituaalit!

Nukkumaanmenorituaalit mukautuvat perheen tapojen mukaan. Ne alkavat useimmiten rauhallisella leikkimisellä ja jatkuvat kylpyhuoneessa, missä käydään pesulla, puetaan pyjamat ja pestään hampaat. Lopuksi lapselle voidaan lukea iltasatu tai hänen kanssaan voi laulaa tai sanoa iltarukouksen. Tärkeää on, että lapsi saa vaikuttaa, mitä nukkumaanmenorituaaliin sisältyy ja että se toistuu samanlaisena joka ilta. Rutiinin noudattamista tarvitaan, jotta lapsi voi valmistautua nukkumaan menoon. Vanhempien täytyy myös olla johdonmukaisia: lapsen ei esimerkiksi anneta nukkua vanhempien sängyssä, vaan viedään mieluummin joka kerta omaan sänkyyn. Lapsella voi myös olla sängyn lisäksi vaikkapa kotoisa uneksimispussi, jossa lapsi ”ehdollistuu” nukkumaan. Voit istua aluksi lapsen sängyn vieressä kunnes hän nukahtaa, pari yötä sen jälkeen voit vaihtaa paikkaa ovensuuhun, kunnes et odota lainkaan hänen nukahtamistaan. Mikäli mikään ei auta, on mahdollisesti aika hakea alan ammattilainen avuksi.

Mikäli lapsella on ns. erityishuomiota vaativa lapsi, kuten autismista kärsivä, käänny silloin autismisäätiön puoleen: http://www.autismisaatio.fi/fi/materiaalit-3/tietoa-autismikirjosta/uni-ja-nukkuminen/

Lapsi saa päättää itse?

Nykyään on myös leviämässä trendi, jonka mukaan on hyvä antaa lapsen itse päättää, milloin hän menee nukkumaan. Käytännössä tämä tarkoittaa pienten lasten kohdalla sitä, että he leikkivät yksin kunnes nukahtavat. Isommat lapset taas ovat itse vastuussa nukkumaanmenoajastaan – vanhemmat luottavat siihen, että he osaavat mennä ajoissa nukkumaan. Tämän seurauksena lapset luonnollisesti menevät nukkumaan myöhemmin, kuin jos heidät laitettaisiin nukkumaan. Ajatuksena on, että jos lapsi menee myöhään nukkumaan ja on väsynyt seuraavana päivänä, hän oppii, että on parempi mennä ajoissa nukkumaan.

Viimeiseksi esittelemäni filosofian ongelmana on kuitenkin, että lapset eivät ajattele kuin aikuiset, sillä he ovat vielä kehitysvaiheessa. Niinpä lapsen harteille ei mielestäni voi antaa kannettavaksi vastuuta omista nukkumaanmenosta. Lapsi ei nimittäin vielä osaa nähdä aamuväsymyksessä syy-seuraussuhdetta edellisyön valvomiseen. Ei siis auta muu kuin olla itse ohjaamassa lasta parhaansa mukaan!

Mitä harrastuksia voisin suositella lapsilleni?

Posted on 13.11.2016 in Harrastukset, Lapset

Lapsille sopivia harrastuksia

Sopivan harrastuksen löytäminen lapselle voi olla hermoja raastavaa, jos mikään ei tunnu kelpaavan. Usein harrastuksen löytyminen voi olla myös hintakysymys. Olen koonnut tähän artikkeliin erilaisia harrastusehdotuksia. Toivottavasti löydät joukosta jotakin sopivaa lapsillesi!

Ensimmäiseksi on kuitenkin mietittävä, minkätyyppinen harrastus lapselle sopisi. Onko hän vilkas vai mietiskelevä, pitääkö hän mieluummin piirtämisestä ja maalaamisesta vai metsässä rämpimisestä? Nämä kategoriat eivät tietenkään sulje toisiaan pois, mutta ne voivat auttaa suunnan löytämisessä, mistä harrastusta lähdetään hakemaan.

Urheilu

Voi olla, että monille tulee urheilusta mieleen lähinnä poikien jääkiekko- ja jalkapallojoukkueet, mutta tytöt voivat harrastaa urheilua siinä missä pojatkin. Ainakin suuremmissa kaupungeissa voi harrastaa kaikenlaisia urheilulajeja aikidosta zumbaan. Henkilökohtaisesti voin suositella “vain” harrastamista ilman suoritepakkoa, niitä tulee kohdattua elämässä myöhemminkin tarpeeksi. Jos kuitenkin haluaa kilpailla, voi liittyä urheiluseuraan.

Musiikki

Lapsen ollessa musikaalinen ja musiikista kiinnostunut voi kysellä paikallisen musiikkiopiston lisäksi muiden musiikkikoulujen tarjouksia. Kannattaa käydä kokeilemassa lapsen kanssa erilaisia soittimia, ainakin musiikkiopistot järjestävät välillä tapahtumia, joissa voi tutustua eri instrumentteihin. Myös konserteissa käyminen ja äänitteiden kuuntelu voi helpottaa oikean soittimen löytymistä, jos lapsi näiden avulla oivaltaa, minkälaista ääntä hän haluaa tuottaa. Soitinten lisäksi ei tietenkään saa unohtaa laulua, jota lapsesi on kenties jo päässytkin kokeilemaan joko kotona tai esim. päiväkodissa. Soittamisen tai laulamisen lisäksi voi lapsen kanssa miettiä, haluaisiko tämä kokeilla oman musiikin tekemistä vaikkapa improvisoimalla.

Vaikka musiikki onki ihana asia, on hyvä miettiä etukäteen omaa asuinpaikkaa. Häiriintyvätkö naapurit jos lapsi soittaa jatkuvasti pianoa tai viulua kerrostalossa? Lue lisää: http://www.meidanperhe.fi/keskustelu/406780/ketju/_jos_lapsi_aloittaa_pianonsoiton_niin_eiko_minkaan

Kuvataiteet ja kädentyöt

Piirtämisen ja maalaamisen lisäksi voi miettiä muitakin taideharrastuksia, kuten vaikkapa keramiikkaa tai virkkausta. Taideharrastuksiin pätee sama kuin muihinkin harrastuksiin: kokeilemalla löytyy omanlainen, lapselle mieluisa harrastus. Voit kysellä paikkakunnaltasi mahdollisesti löytyvistä taideseuroista tai -kouluista neuvoa. Myös Mannerheimin lastensuojeluliitto tarjoaa paikallisyhdistystensä kautta erilaisia harrastuskerhoja.

Teatteri, elokuva ja tietokonepelit

Onko lapsesi kiinnostunut näyttelemisestä tai yleensä teatteriin tai elokuviin liittyvistä asioista? Miksei aloittaa teatteri- tai elokuvaharrastusta? Näyttelemisen lisäksi nuori voi kokeilla vaikkapa lavastusta, videoeditointia tai oman tietokonepelin tekemistä!

Uinti voi olla hyvä harrastus lapselle

Ongelmanratkaisukykyä tukevat harrastukset

On useita eri harrastusmahdollisuuksia, jotka tukevat päättelyn ja ongelmanratkaisukyvyn kehittymistä. Luonnollisesti matematiikka, älyä ja päättelyä vaativat pelit kuten shakki tai tietokonepelit, sekä esimerkiksi  Escape Roomit ovat tällaisia. Näistä on varmasti hyötyä lapselle jatkossa.

Kirjoitusharrastus

Kirjailijan taitojaan voi hioa verkkokirjoittajakoulu Sulkasadon ohjauksessa. Tarjolla on erilaisia kursseja nuorille kirjoittajille. Käykää siis ilmoittautumassa ja avaamassa sanojen jännittävä ja innostava maailma!

Eräharrastus ja partio

Partiossa opitaan erätaitoja, saadaan kavereita ja retkeillään. Lippukunnasta riippuen on saatavilla myös muuta toimintaa. Mikäli ei halua lastaan partioon esimerkiksi vakaumuksensa vuoksi (partio on kuitenkin kirkon kanssa sidoksissa) voi koittaa selvittää, olisiko paikkakunnalla muuta eräharrastusta tarjoavaa tahoa, esimerkiksi junior rangereitä.

Järjestötoiminta

Haluaisiko lapsi päästä vaikuttamaan yhteisiin asioihin tai onko hän jopa kiinnostunut politiikasta? Silloin järjestötoiminta voi olla varteenotettava vaihtoehto. Oppilas- ja järjestötoimintaan osallistumalla nuoret saavat äänensä kuuluviin ja saavat siinä sivussa kavereita ja tekemistä.

Tässä lueteltujen harrastusten ja tahojen lisäksi voi ottaa selvää esimerkiksi paikallisen nuorisotalon järjestämästä toiminnasta.

Harrastusten hinnat vaihtelevat paljon paikkakunnasta, mahdollisesta seurasta, lapsen iästä sekä tietenkin itse harrastuksesta riippuen. Jonkinlaisen kuvan saa tästä HS:n vertailusta.

Mikäli harrastusta ei millään löydy, kannattaa miettiä, tarvitseeko lapsi ollenkaan “järjestäytynyttä” harrastustoimintaa, vai riittääkö hänelle itsenäisesti harrastaminen. Harrastus ei kuitenkaan ole vastaus kaikkeen. Eri harrastuksille voi antaa mahdollisuuden kokeilemalla niitä, mutta lapselle ei välttämättä ole pakko tuputtaa harrastusta vain siitä syystä, että hänellä on tylsää. Voit sen sijaan keksiä muutakin tekemistä. Vaihtoehtoisesti lapsi (iästä riippuen) voi koittaa itse kehittää itselleen harrastusomaista toimintaa. Pääasiahan on, että harrastus on inspiraation ja hyvän mielen eikä stressin lähde!

Mannerheimin lastensuojeluliitolta saat runsaasti apua sinua askarruttavissa kysymyksissä, kuten lasten harrastuskerhoasioissa: http://www.mll.fi/perheille/harrastuskerhot/