Kuukausi: marraskuu 2016

Näillä vapaa-ajan aktiviteeteilla lapsi oppii ongelmanratkaisukykyä

Posted on 30.11.2016 in Kasvatus, Lapsen kasvatus, Lapset

Pieni lapsi elää täysin tässä hetkessä, eikä hänellä on tietoista mieltä eli hän ei osaa ajatella järkiperäisesti. Sen sijaan hän imuroi kaiken viidellä aistillaan ulkoisesta maailmasta havaitsemansa ja se jää hänen alitajuntaansa vaikuttamaan sieltä häneen vanhemmallakin iällä.

Leikki on välttämätöntä lapsen emotionaaliselle, sosiaaliselle ja kognitiiviselle kehitykselle. Leikkiessä kehittyvät kieli ja syy-seuraus ajattelu. Varsinkin alkuvaiheessa lapsen selitykset ovat aikuisen mielestä täysin epäloogisia ja lapsen selityksessä seurauksesta voikin tulla syy.

Leikkiessä kehittyvät myös joustava yhdisteleminen, luova ajattelu, assosiatiivisuus, ongelmanratkaisutaito ja kyky erottaa ulkoinen todellisuus leikistä. Leikkiessään lapsi oppii esineiden käsittely- ja toimintatapoja, yhteistoimintaa ja sääntöjä sekä tunteiden säätelyä. Leikki voi parantaa lapsen luottamusta itseensä ja omiin kykyihinsä. Leikki opettaa ymmärtämään sosiaalista vuorovaikutusta, moraalia ja arvoja sekä vastaanottamaan empatiaa toisilta leikkijöiltä.

Miettivä lapsiRoolileikki auttaa kehittyviä taitoja kehittymään

Kuitenkin leikissään lapset osoittavat huomattavasti kehittyneempiä ajattelutaitoja, kuin muissa ongelmatilanteissa. Leikin ja varsinkin roolileikin onkin sanottu muodostavan lapselle niin sanotun lähikehityksen vyöhykkeen, eli mahdollisuuden harjoitella vasta kehittymässä olevia taitoja. Tätä kannattaa käyttää myös kasvatuksessa hyödyksi; monet ongelmat voi muuttaa leikiksi, jolloin lapsen ongelmanratkaisu helpottuu ja usein myös halu toimia kasvaa.

Esimerkiksi jos lapsi ei halua nousta aamulla sängystä tai poistua kotoa mennäkseen tarhaan, voi toimenpiteen yhteyteen kehittää jonkin leikin, jonka avulla lapsen saa innostumaan asiasta.

Hieman vanhemmille lapsille on myös olemassa pelejä, jotka opettavat lapsia esimerkiksi laittamaan oikean muotoisia palikoita niille sopivan muotoisista rei’istä sisään tai laskemaan.

Leikki opettaa lapselle myös vuorovaikutustaitoja, ja leikissä lapsi oppii ratkaisemaan monia niin leluihin kuin ihmissuhteisiin liittyviä ongelmia. Leikkiessään lapset usein jakavat rooleja: muistan, kun ala-asteella leikittiin Spice Girlssejä ja Teletappeja. Luokan tytöillä oli kova kilpailu siitä, kuka saa olla kukin maustetyttö. Samoin Teletapeista. Minä oli Nuu Nuu – sininen imuri, kun muut olivat vieneet jo Teletappi-roolit. Noissa roolien jaoissa jos missä tarvitsi ongelmanratkaisukykyä, jotta homma ei olisi mennyt ihan tappeluksi.

Vastuu leikkien tukemisesta on aikuisella

Aikuisen on tärkeää tukea lasten leikkejä, ja antaa tämän rauhassa ihmetellä ja tutkia kaikkea ympärillään olevaa, mikäli se on turvallista. Siksi lapsen ympäristön olisikin tärkeää olla mahdollisemman terätön ja kaikin tavoin sellainen, ettei lapsi vahingoita itseään. Ei ole lapselle hyväksi, jos vanhempi joutuu koko ajan kieltämään häntä ”älä koske siihen, älä tee sitä”. Näin tehdessään vanhempi tekee lapselleen hallaa, sillä kuten alussa kerroin, pelkällä alitajunnalla varustettu lapsi imuroi kaiken ympäriltään tietomuistiinsa noin 7-vuotiaaksi saakka. Hänen varhaiset elämänkokemuksensa ohjaavat hänen myöhemmän elämänsä kehittymistä ja sitä, miten hän tulee pärjäämään maailmassa. Aikuisena päässämme kaikuvat ne lauseet ja käskyt, joita olemme kuulleet vanhempiemme ja hoitajiemme hokevan meille tai toisilleen. Valitettavan usein muistamme ainakin sanan ”ei” ja ne ikävät jutut.

Nykyään leikki on uhattuna. Lapsuus lyhenee, ja leikit loppuvat liian varhain. Monilta lapsilta puuttuu mahdollisuus leikkimiseen ja heidän leikkimiskykyään rajoitetaan. Leikkimaailma on köyhtynyt, eivätkä lapset aina osaa edes leikkiä. Monet leikkivät yksipuolisia, varsinkin televisiostaan oppimia leikkejä, jotka eivät jätä tilaa mielikuvitukselle ja sisältävät väkivaltaa. On huolestuttaa nähdä, kuinka jotkut tarhaikäisistä pojista kuvittelevat esimerkiksi pitävänsä asetta kädessään ja räiskivänsä sillä ympäriinsä. Pahimmillaan muutoin traumaattiseen elämään yhdistettynä tällaiset pojat alkavat vanhempana räiskiä aseilla tosielämässäkin. Eivätkös koulusurmaajatkin ole naista vaille jääneitä, sisimmiltään karkeria pikkupoikia, jotka ovat todennäköisesti nähneet väkivaltaa jo lapsena livenä ja/tai vähintään mediasta. On vanhempien vastuulla kieltää lapsilta tällaiset televisio-ohjelmat ja näyttää heille jotain kehittävämpää. 

Keksi kehittävää tekemistä myös lomamatkoilla

Lapsen kannalta on tärkeää, että haastavaa ja mielekästä tekemistä löytyy jatkuvasti aivojen kehittyessä nopeasti. Kannattaa pitää tämä mielessä myös perheen lomamatkoja suunnitellessa. Jos siis olette menossa vaikkapa Helsinkiin viikonloppulomalle, voi joku Helsingin haastavista Escape Roomeista olla erittäin hyvä paikka lapselle kehittää ongelmanratkaisukykyä. Tosin ihan perheen nuorimmille tämä ei sovi, mutta teini-ikäiselle jo ehdottomasti! Vastaavanlaisia aktiviteettaja voivat olla myös vaikkapa Heurekassa käynti, muistitehtävät kaupungilla suunnistaessa ja kaupungin kartan lukeminen!

Minkälaisia haittoja huonosta sisäilmasta voi olla lapsille?

Posted on 19.11.2016 in Uncategorized

Terveyden- ja hyvinvoinninlaitoksen mukaan ihmiset oleskelevat yli 90 prosenttia ajastaan sisällä. Sisäilman tärkeimmät pilaajat ovat tupakka, yleinen siivottomuus, huono ilmanvaihto tai korjaamattomat kosteusvauriot. Mikäli oireilu liittyy selvästi oleskeluun tietyssä tilassa, on tärkeää selvittää kyseisen tilan kunto esimerkiksi suorittamalla sinne jonkinasteista sisäilmatutkimusta.
On vanhempien vastuulla siivota tarpeeksi usein, viedä roskat, olla tupakoimatta sisällä tai ylipäätään lapsen seurassa ja pitää huolta kodin kunnosta niin, että lapsi ei pääsisi sairastumaan. Olisihan se kurjaa, että oman huolimattomuuden takia saisi jonkin pysyvän, vakavan sairauden. Vähän sama kuin hankkisi keuhkosyövän tupakoimalla.

Kotipölyssä on THL:n mukaan monenlaisia hiukkasia, joista jotkut ovat allergeeneja. Tavallisimmat sisäilman allergeenit ovat lemmikkieläinten epiteelin allergeenit. Pölypunkit ovat eteläisissä maissa yleinen ja vaikea ongelma. Suomen sisäolosuhteet taas eivät ole niille suotuisat, joten tutkijoidenkin on vaikea löytää niitä.
Tupakansavulle altistumisen vaikutukset ovat voimakkaimmat varhaislapsuudessa. Äidin raskaudenaikainen tupakointi ja kodissa tapahtuva altistuminen huonontavat lapsen keuhkojen toimintaa, lisäävät hengitystieinfektioita ja suurentavat astmariskiä.

Huono ilmanvaihto suurin aiheuttaja

Yleensä sisäilmaongelman syy ei ole kuitenkaan rakennuksessa. Ylivoimaisesti tavallisin sisäilmaongelma on THL:N mukaan huonosti toimiva ilmanvaihto.

Hengitysliiton mukaan päiväkodin sisäilmaongelmista on ilmoitettava sekä päivähoitopaikkaan että kunnan terveystarkastajalle. Koulujen sisäilmaongelmista on ilmoitettava terveystarkastajalle ja koulun rehtorille. Lapsen vaatteissa ja tavaroissa esiintyvä mikrobiperäinen haju voi paljastaa ongelman.

Muutoin epäily sisäilmaongelmasta voi syntyä, jos aikaisemmin terve lapsi alkaa oireilla ja sairastaa infektiotauteja poikkeuksellisen paljon. Samoin sisäilmaongelmia on syytä epäillä, jos varhaislapsuudessa sairastettu, jo iän myötä rauhoittunut atooppinen ihottuma tai astma pahenee uudelleen.
Lapsen levottomuus, poikkeuksellinen väsymys ja toistuvat päänsäryt voivat johtua sisäilmaongelmasta, mutta näihin oireisiin on toki muitakin syitä. Epäilyä sisäilmaongelmasta lisää edellä mainittujen oireiden ajallinen yhteys päiväkoti- tai koulurakennukseen, eli oireet selvästi lievittyvät viikonloppuisin ja lomilla.
Päätä särkee, huimaa, yskittää, väsyttää. Huono sisäilma voi saada jopa nivelet särkemään. Mikäli huonolle sisäilmalle altistuu pitkään, voi siitä johtaa pitkä sairauskierre.

Oireina kotien kosteusvaurioissa on ET lehden mukaan aluksi yleensä hengitysteiden ärsytystä kuten nenän tukkoisuutta ja yskää sekä silmien punoitusta ja ärsytystä. Kurkku voi olla käheä, ääni pettää ja limaa erittyy enemmän. Nämä oireet ilmaantuvat tietyssä rakennuksessa oleskellessa.
Lisäksi olemassa olevat sairaudet tavallisesti pahenevat ongelmallisessa rakennuksessa: atooppinen ihottuma lehahtaa pahaksi, lievä astma muuttuu äkkiä vaikeahoitoiseksi, väsymys on lamaavaa, tulee muisti- ja keskittymisvaikeuksia. Flunssat kestävät kuukausia.

Altistaa astmalle, keuhkokuumeella, neurologisille ja reumaattisille sairauksille

Homesairauksien kirjo on hyvin laaja. Homeet voivat aiheuttaa vaikeita astmoja, toistuvia keuhkokuumeita sekä vakavia neurologisia ja reumaattisia sairauksia. Toistaiseksi ei lehden ole selkeää käsitystä siitä, lisääkö home- ja kosteusvauriosairaus pitkän päälle myös esimerkiksi riskiä saada pahanlaatuinen kasvain.
Osalle homepotilaista kehittyy jälkitautina monikemikaaliyliherkkyys. Sille on tyypillistä hajuaistin herkistyminen homeille ja monille eri kemikaaleille, kuten hajuvesille, hajusteille, maaleille, liimoille ja muille rakennusaineille, tupakansavulle, tuoreille painomustetuotteille, erilaisille pölyille, liikennesaasteille ja ruoan lisäaineille sekä ruoka-aineille.
Alkavista sairauksista voi parantua täysin, jos pääsee ajoissa puhtaisiin tiloihin. Jos herkistyminen on jo tapahtunut, puhtaisiin tiloihin muutto auttaa ja vähentää lääkkeen tarvetta.
Lääkitys on oireenmukainen ja tautikohtainen: astmaa lääkitään astmalääkkein, reumaa reumalääkkein. Tärkeintä on päästä pois altistavasta ympäristöstä.

Ruotsissa osataan paremmin

Ruotsissa ollaan sisäilmaongelmienkin hoidossa Suomea edellä: potilaille on olemassa ympäristölääketieteen poliklinikoita, jotka ovat erikoistuneet sisäilman aiheuttamiin ongelmiin. Homeen vuoksi sairastuneiden potilaiden kohtelu on inhimillisempää kuin meillä. Suomessa taas on syytetty jopa mielenterveysongelmista, jos on lääkärissä kertonut sisäilman aiheuttamista oireistaan. ”Potilaita on jopa ohjattu vastentahtoiseen psykiatriseen hoitoon ja perheitä uhattu lasten huostaanotolla”, lehden jutussa kerrotaan.

Kuinka jakaa kotityöt koko perheen kesken?

Posted on 18.11.2016 in Kasvatus, Lapset

Kotityöt ovat yleinen riidan aihe perheissä ja siksi niiden organisointia kannattaa pohtia ennen kuin niistä muodostuu kiistakapula. Vaikka nykyaika on helpottanut kotitöiden tekoa erilaisine koneineen, tekemistä riittää silti. Alla pari vaihtoehtoa, kuinka jakaa kotityöt. Muistakaa, että mikä voi toimia jossain toisessa kodissa, ei välttämättä toimi teidän taloudessanne hyvin.

Vaihtoehto A, omat vastuualueet

Jos yhdeltä perheenjäseneltä sujuu siivoaminen iloisimmin ja toinen rakastaa pyykkäämistä, miksi tehdä asioista tarpeettoman hankalia? Antaa kunkin tehdä sitä mikä hyvältä tuntuu! Ongelmaksi saattaa muodostua, jos kaikilla perheenjäsenillä on sama suosikkikotityö. Myös askareiden tasainen jakaantuminen on syytä huomioida. Vaikka kukin tekisi omia suosikkikotitöitään, niihin kuitenkin kuluu aikaa ja väsyneenä voi tympiä kuinka vähän toisilla on tekemistä. Toivottavasti perheenjäsenten mieltymykset kotitöiden suhteen täydentävät toisiaan, eikä jouduta tappelemaan vähiten miellyttävistä töistä.

On kuitenkin tärkeää opettaa lapsille, ettei tietty työ kuulu automaattisesti tietylle sukupuolelle, vaan tämä ratkaisu sattuu tuntumaan teistä hyvälle. Muista että vanhempana vastuullasi on valmistaa lastasi elämään, eli ota hänet mukaan auttamaan monipuolisesti kotitöissä mahdollisimman varhain. Kotiaskareista on hyvä tulla tuttuja ennen teini-iän uhmaa, ja teini-iän jälkeen ollaankin yllättävän nopeasti lentämässä pois pesästä. Siperia opettaa toki, mutta on parempi antaa hyvät lähtökohdat arjen pyörittämiseen kuin riskeerata uusavuttoman ihmisen kasvattaminen.

Koko perhe siivoaa

Vaihtoehto B, kiertävät kotityövuorot

Kiertävien kotityövuorojen suunnittelu aloitetaan listaamalla säännöllisesti toistuvat kotityöt. Varatkaa sarake myös harvemmin tehtäville kotitöille (siinä voivat vuorotella esim. ikkunoiden pesu, renkaiden vaihto tai mikä tahansa muu tarvittava). Kannattaa laittaa pari pienempää kotityötä vastaamaan yhtä isompaa urakkaa. Sitten vain tehdään listaus, kuka hoitaa mitäkin minä päivänä/viikolla. Mieltymysten mukaan taulukko voi olla päivä-, viikko- tai kuukausikohtainen. Ripusta listaus / taulukko sellaiseen paikkaan jossa kaikki perheenjäsenet näkevät sen helposti.

Perheen lapset voivat vastata omista kotitöistään iän perusteella joko yksin, yhdessä sisaruksineen tai yhdessä vanhemman kanssa. Huomioi kotityölistassa koulun ja harrastusten vaatima aika. Ei ole järkeä sijoittaa suursiivousta sellaiseen päivään, jolloin kaikki kulkevat harrastuksissa.
Tunnistakaa kotityöt. Onko talouden auton kunnossapito kotityö? Entä oikean kokoisten lastenvaatteiden hankinta? Tutkimusten mukaan erityisesti naiset kuormittavat itseään metatöillä, pienillä asioilla jotka kuitenkin kasautuessaan uuvuttavat siinä missä muutkin kotityöt.

Hyvä työvälineet tekevät kotitöistä helpompaa
Useimmiten todellisuus on jotain näiden kahden vaihtoehdon väliltä. Kullakin perheenjäsenellä on se oma suosikkijuttu jonka parhaiten / mieluiten tekee. Ikävämmät askareet tehdään sitten yhdessä tai vuorotellen. Lasten osallistaminen kotitöihin kannattaa aloittaa mahdollisimman nuorena. Pienikin lapsi voi olla avuksi kun arkiaskareet pilkkoo riittävän pieniin osatöihin, esim. pölyjen pyyhintään, sukkien parien etsintään ja tavaroiden paikoilleen laittoon.

Lapsia voi motivoida ylimääräisten askareiden tekoon myös tarroilla/ pisteillä. Kullakin kotityöllä on pistearvo sen vaivalloisuuden mukaan, ja kun tarroja/pisteitä on kerätty tietty määrä, tehdään jotain kivaa. Palkintona voi olla vaikkapa päivä huvipuistossa tai elokuvissa käynti.
Kotitöiden, esimerkiksi siivouksen ulkoistaminenkin on täysin sallittua, jos vain talous antaa myöten. Avun ostaminen ei tee kenestäkään huonompaa ihmistä. Kotipalveluja ostamalla tuet työllisyyttä ja voit keskittyä käyttämään aikasi aitoon yhdessäoloon perheen kanssa.

Lumitöiden tekemisessä toimii myös toisenlainen motivointi: Jos perheellä on vaan mahdollisuus, erillisten välineiden hankkiminen lumitöiden tekoon motivoi varmasti lapsia osallistumaan. Mikäli perhe hankkii traktoriin lumikauhan, haluaa nuori lapsi varmasti päästä mukaan lumiajelulle. Näistä voidaan sopia, että esimerkiksi kerran viikossa pääsee mukaan lumitöiden tekoon, jos hoitaa muita kotitöitä kunnialla aiemmin.

Toiset tekevät kotitöitä fiiliksellä, tiskataan silloin kun siltä tuntuu tai alkaa näyttää sotkuiselta ja toisilla on joka viikolle tietty siivoussuunnitelma, mistä ei jousteta. Kukin kotitalous päättäköön keskenään minkä mukaan elää. Toki toivottavaa on, että perheenjäsenillä on samansuuntaiset odotukset kotitöiden tekemisestä. Tässä pätee sama mikä muutenkin yhteiselämään, täytyy olla valmis joustamaan ja tekemään kompromisseja.

Monissa kulttuureissa lapset joutuvat tekemään kovasti töitä

Miksi hammaslääkäri voi olla pelottava paikka lapselle?

Posted on 17.11.2016 in Uncategorized

Lapsella on paljon ihmeteltävää hammaslääkärissä

Hammaslääkärit voivat olla pelottavia paikkoja lapselle, ja hyvin monelle aikuisellekin. Toki jos kyseessä on vain vaikkapa hampaiden valkaisuoperaatio, on tämä asia erikseen. Osalla pelko johtuu aikaisemmista huonoista kokemuksista, mutta osalla pelon muodostuminen voi olla hankalammin hahmotettavaa. Kaverit saattavat kertoa kauhutarinoita, kuinka toimenpiteet sattuivat, pora osui poskeen ja verta ryöppysi kuin sian kurkusta. Todellisuudessa puudute on saanut vain suupielestä verisen kuolapisaran tipahtamaan leualle. Kaikilla meillä lienee kokemuksia kuinka ”isot pojat” vähän liioittelevat kokemiaan. Oletko koskaan erehtynyt lipsauttamaan ”älä syö niin paljon karkkia tai joudut hammaslääkäriin!”? Onnea, teit juuri hammaslääkäristä jotain pelottavaa jonne ei mennä vapaaehtoisesti vaan vasta pakon edessä.

Asetutaanpa hetkeksi miettimään, miltä hammaslääkärissä olo tuntuu pikkulapsesta.
Hammaslääkärissä haisee hassulle. Ei sellaiselle hyvälle hassulle, vaan epämääräisen teolliselle josta ei tule mitään hyviä muistoja mieleen. Odotushuoneessa olevat ihmiset ovat tyypillisesti vähän jännittyneitä, enkä ole koskaan kohdannut ketään joka olisi tosi ilahtuneen innostuneesti menossa vastaanotolle.

Hammaslääkärin välineet näyttävät pelottavilta, siellä on metallia ja piikkejä. Jotkin lapset haluavat mieluummin nähdä välineet ennen kuin ne laitetaan heidän suuhunsa, mutta osa lapsista voi olla rauhallisempia, kun ei näe niitä. Hankalaa vain lähteä arpomaan kumpi tapaus milloinkin on kyseessä.

Lapsella on hyvät hampaat

Hammaslääkäri naamioituu, onko sillä jotain salattavaa? Huone todennäköisesti ei ole yhtään viihtyisän oloinen, vaan kylmän kalsea, täynnä outoja vekottimia. (Tässä vaiheessa annan pisteet niille hammaslääkäreille, jotka ovat hoksanneet kiinnittää kattoon jotain piristävää katseltavaa!) Taaksepäin kallistuva tuoli voi olla käynnin kohokohta, tai sitten sen kaatuminen voi vähän pelottaa, kun sitä ei kontrolloi itse.

Jos lapsia pelkää niin paljon, että alkaa raivoamaan, koita silloin rauhoitella lasta (http://www.vauva.fi/artikkeli/lapsi/kasvatus/jari_sinkkonen_tama_rauhoittaa_raivoavan_lapsen )


Hammaslääkäri laittaa sitten suusi täyteen sälää. Ja totta kai haluaa jutella sitten! Kun pieneen suuhun asennetaan liikaa tavaraa, niin olo on vähintään epämukava. Vanupötkylätkin saattavat tuntua öklöltä. Lisäksi lapsella saattaa olla herkkä nielu, eli kaikki vähänkin liian lähelle nielua tökätty saattaa aiheuttaa kakomisrefleksin, eikä se ole kivaa. Leuat kipeytyvät pitkästä suun auki pitämisestä ja entäs sitten muottien otto? Suu täynnä outoa mössöä pitkän aikaa. Ei liene edes tarpeen selittää reikiin liittyviä operaatioita.

Hammasraudat ovat nykyään yleisiä, hienoa toki niin että oikomishoitoa saa, mutta siihen saattaa liittyä yllättäviä asioita. (Esimerkiksi luokkakaveriltani leikattiin jänne yläetuhampaiden välistä, ja se oli ratkaiseva niitti meikäläisen oikomiskieltoon. Noh, jos olisin tiennyt että oikomatta jättäminen saattaa johtaa muihinkin kuin kosmeettisiin haittoihin olisin ehkä ollut fiksumpi.)

Näiden mielikuvaharjoitusten jälkeen lienee selvää, että on ihan ok jos pelottaa. Ja pelottavathan uudet asiat aikuisiakin, me vain osaamme paremmin käsitellä tunteita ja toimia pelosta huolimatta. Saattaa auttaa jos vanhempi tai joku muu lapsen ihailema ihminen menee ensin hammaslääkäriin ja näyttää että tämä on ihan simppeli juttu. Hammaslääkäri kannattaa yhdistää johonkin kivaan juttuun, esim. ensin mennään hoidattamaan hampaat ja sitten tehdään jotain kivaa yhdessä. Tiedän erään lapsen jonka ”palkinto” oli terveyskeskuksen hissillä ylösalaisin ajelu. Elämän pienet ilot ovat joskus niin yksinkertaisia 🙂

Lapsella hyvät hampaat

Jos lapsi on peloissaan hammaslääkärikäynneistä, on tosi tärkeää löytää sellainen hammaslääkäri, jossa hän suostuu käymään. Hoitamatta jätetyt hampaat ovat nimittäin todellinen riesa, eikä hammaslääkäri saa muodostua sellaiseksi möröksi, että sitä välteltäisiin viimeiseen asti. Kysy lapselta, mikä hammaslääkärissä on pahinta. Onko kyseessä pelottavan oloinen lääkäri, kivun pelko, kontrollin menetys? Valitettavasti kaikki ammattitaitoiset hammaslääkärit eivät aina ole empaattisia asiakaspalvelijoita, joten pelkkä eri lääkärin tapaaminen voi auttaa.

Vaikeaan hammaslääkärikammoon voi saada myös apua nukutuksessa suoritetuista toimenpiteistä, ilokaasusta, hypnoosista tai lievästi rauhoittavista lääkkeistä. Kysy rohkeasti ammattilaiselta ehdotusta! Jos hän mitättelee ongelmaa, hanki toinen mielipide.

Lue lasten hammaslääkäripelosta tohtori.fi -sivuilta: http://www.tohtori.fi/?page=8586587&id=9348214

 

https://www.youtube.com/watch?v=FWS9pK1hXIA

Kasvattaisinko mieluummin lapseni Suomessa vai Espanjassa?

Posted on 16.11.2016 in Kasvatus, Lapsen kasvatus, Lapset

Siinäpä pulma puitavaksi. Molemmissa on puolensa.

Äiti voi olla Suomessa äitiyslomalla 105 päivää. Kolmen blogissaan Suomea ja Espanjaa vertaavan, ilmeisesti Espanjassa asuvan äidin mukaan tästä voi 30-50 päivää ottaa ennen laskettua aikaa ja kuitenkin niin, että äitiysloma tulee aloittaa vähintään 30 päivää ennen odotettua lapsen syntymää. Isyysvapaa Suomessa on korkeitaan 54 päivää.

Lapsia voi kasvattaa turvallisesti Suomessa

Espanjassa sama on blogin mukaan 16 viikkoa eli 112 päivää. Näistä vähintään kuusi viikkoa on käytettävä lapsen syntymän jälkeen, kun taas jäljelle jäävät 10 viikkoa voi jakaa haluamallaan tavalla. Isyysloma Espanjassa on 15 kalenteripäivää, joka jakautuu niin sanottuun syntymävapaaseen, kaksi päivää, ja isyyslomaan, 13 päivää.

Lomat poikkeavat blogistiäitien mukaan osin toisistaan riippuen missä asuu, esimerkiksi Catalonian ja Madridin alueella syntymävapaa on viisi päivää ja isyysloma yksi kuukausi. Syntymäloma ei koske yrittäjiä, koska sen maksaa työnantaja, kun taas isyysloman saa kaikki.
Suomessa äitiysloman jälkeen alkaa vanhempainvapaa. Tämän voi käyttää joko äiti tai isä, tai molemmat vuorotellen. Vanhempainvapaa voi kestää noin 158 arkipäivää.

Espanjassa ei vanhempainvapaata, mutta täysi äitiysraha

Espanjassa ei varsinaista vanhempainvapaata ole. Heillä, kuten meilläkin, on kuitenkin lakisääteinen mahdollisuus jäädä hoitovapaalle siksi aikaa kunnes lapsi täyttää kolme vuotta. Suomessa on mahdollisuus anoa kotihoidon tukea, jota maksetaan kunnes lapsi täyttää kolme vuotta, kuitenkin sillä ehdolla, että lapsi ei ole kunnallisessa päivähoidossa samaan aikaan.

Espanjassa äitiysrahan suuruus on 100 prosenttia palkasta, mutta oli kuitenkin vuonna 2015 maksimissaan 3606 euroa. Suomessa sekä äitiysraha, että vanhempainraha on tietty osa bruttopalkasta, ja sitä maksetaan molempina kausina aluksi korotettuna ja sitten alennettuna. Se ei vastaa koskaan täyttä palkkaa.
Jos lasten kasvatusta alkaa puntaroida näiden asioiden näkövinkkelistä, kallistun äkkiseltään Suomen puoleen, vaikka 100 prosentin äitiyspäivärahat kuulostavat hyvältä. Toisaalta täytyy muistaa, että meillä on pääsääntöisesti korkeammat palkat, mutta korkeammat hinnatkin.

Espanjalainen kulttuuri on lapselle erilainen

Suomessa on myös puhtaampaa, turvallisempaa ja ilmainen koulutus. Ainakin perusopetus on myös Espanjassa maksutonta. Yliopisto taas maksanee, mikäli menee yksityiseen yliopistoon, joita maassa on noin 20. Valtion varoilla tuettuja julkisia yliopistoja sen sijaan on noin 50.

Espanjan ilmasto houkuttaa

Ilmaston puolesta kasvattaisin lapseni ehdottomasti Espanjassa. Kesän kuumuutta pakenisin tosin mielelläni Suomen suveen. Se on kuitenkin niin kaunis, että silloin kotimaahansa kaipaisikin. Täytyy myös muistaa, että lapset tykkäävät leikkiä lumessa. Eipä itseäkään haitannut lähteä 30 asteen pakkaseen telmimään, kun oli lämmin toppahaalari päällä. Ei kylmää pienenä edes huomannut. Mitä vanhemmaksi tuli, sitä helpommin paleli. Liekö tuo johtuu myös siitä, ettei käyttänyt enää villasukkia, pipoa ja toppahansikkaita. Teininähän oli muodikasta hillua paukkupakkasissakin mahdollisimman vähissä vaatteissa. Olisi ollut suorastaan noloa käyttää pipoa, jos kaveritkaan eivät tehneet niin. Vedin pipon päähäni vasta, kun aloin lähestyä kotia niin, että isä saattoi nähdä ikkunasta, oliko neidillä pipoa vai ei. Espanjassa lapsilla ei ole ainakaan tällaisia ongelmia.

Espanjalaiset avoimia, suomalaiset rehellisiä

Suomessa hyvää olisi myös tietysti tukiverkko ja oma äidinkieli. Mikäli Espanjassa asuisi tuntematta muita suomalaisperheitä, vailla ystäviä ja sukulaisia, olisi päivähoidon lisäksi lasten hoitoon saaminen vaikeaa ja elo yksinäistä.

Ota huomioon! Ilman tukiverkkoa eläminen voi olla todella raskasta: http://www.vauva.fi/keskustelu/3932336/ketju/onko_muita_joilla_ei_ole_ketaan_eli_tukiverkko_puuttuu_kokonaan

Espanja on kuitenkin melko helppo ja ehdottoman kaunis kieli, minkä oppiminen tulisi tietysti helposti, kun sitä kuulisi ja puhuisi pienestä asti. Espanjalaisesta kulttuurista haluaisin myös lasteni oppivan avoimuutta ja lämpöä. Toisaalta arvostan suomalaisten rehellisyyttä: sitä, mikä luvataan, pidetään. Ainakin pääsääntöisesti. Tuskinpa Espanjassa myöskään säästyisivät varastamiselta pöytään unohdettu kännykkä tai lompakko toisin kuin Suomessa käy tuon tuosta.

Kasvava trendi

Yhä useampi suomalainen kyllästyy kuitenkin tänä päivänä varsinkin maamme kylmään ja melko kolkkoon ilmastoon ja hankkii itselleen uuden asunnon Espanjasta. Varsinkin Malagan alueelle on muodostunut jo oma suomalaisyhteisö, jossa lapsen voi kasvattaa melko perinteisesti, hieman epäperinteisemmässä ympäristössä.

Mitä tehdä kun lapsesi sairastuu?

Posted on 15.11.2016 in Lapset, Lastenhoito

Vie lapsi ajoissa lääkäriin

Lapsen sairastuminen kuuluu niihin tilanteisiin, joita ei toivo kenellekään tapahtuvan. Niin kuitenkin käy joskus, ja silloin ovat hyvät neuvot tervetulleita. Niitä olenkin kerännyt tähän artikkeliin.

Sairauden jälkeen on ennen sairautta – sairastumista voi yrittää ennaltaehkäistä monin keinoin. Niihin kuuluvat esimerkiksi päivittäin raittiissa ilmassa oleminen; säännöllinen päivärytmi; liiallisen stressin välttäminen sekä terveellinen, paljon vihanneksia, hedelmiä ja täysjyvätuotteita sisältävä ruokavalio. Myös säännölliset rokotukset auttavat pitämään sairaudet loitolla ja säästää myös muita –esimerkiksi päiväkodissa – sairauksilta.

Lapset ovat aikuisia paljon useammin flunssassa tai nuhaisia, sillä heidän immuunijärjestelmänsä on vasta kehittymässä. Jokaisen virus- tai bakteerihyökkäyksen jälkeen se on hieman vahvempi ja vastustuskykyisempi monia viruksia ja bakteereita vastaan.

Jos olet lapsesi sairastuessa epävarma sairauden laadusta, kysy varmuudeksi lastenlääkäriltä! Näin saat varmaa tietoa lapsen tilasta etkä joudu hukkaamaan aikaa, mikäli sairaus vaatii toimenpiteitä. Lääkärissä on käytävä, mikäli jokin seuraavista kohdista täyttyy:
– lapsella on korkea kuume, vaikeita kipuja tai voimakas yskä
– havaitset lapsen iholla voimakasta ihottumaa
– lapsi on apaattinen ja poissaoleva
– lapsi ei juo riittävästi
– lapsen on vaikea hengittää
– lapsella on korkea kuume ja kova päänsärky
– lapsella on jäykkä niska
– lapsi on kosketusarka

Nyrkkisääntönä voi sanoa vielä, että kaikki, mikä kestää kymmenen päivää pidempään, on syy mennä lääkärin vastaanotolle.

Mitä lapsi tarvitsee erityisesti? Lääketieteellisen hoidon ja mahdollisen lääkityksen lisäksi lapsi tarvitsee paljon juotavaa (yrttiteitä, vettä), huoneen säännöllistä tuuletusta sekä terveellistä ruokaa, josta lapsi pitää. Lisäksi on vältettävä tupakointia!

Lapsella voi olla rankkaa sairastaessaan

Sairauksi vastaan on olemassa apteekista hankittavien lääkkeiden lisäksi monia kotikonstejakin. Kokeile esimerkiksi seuraavia:
– höyry-inhalaatio (käytä kuumaa suolavettä)
– suolavedellä, salvia- tai kamillateellä kurlaaminen
– teet, jotka sisältävät timjamia, seljankukkaa, salviaa tai rohtosalkoruusua auttavat yskään
– lämmin maito hunajalla auttaa myös yskään (yli 2-vuotiaille lapsille)
– raakaa valkosipulia voi käyttää nuhaa vastaan, vaikka se voikin olla haastava nieltävä lapselle

Jos lapsi on rauhaton, itkee herkästi ja on läheisyydenhakuinen, hän tarvitsee vanhempien huomiota ja huolenpitoa. Helliminen, satujen lukeminen ja lempimusiikin kuunteleminen tekevät hyvää. Mikäli ei ole tartuntavaaraa, lapsi voi ottaa osaa normaaliin perhearkeen. Sairaan sängyn voi niin halutessaan vaikka laittaa olohuoneeseen.

Jotkut lapset riehuvat kuumeisinakin kuin olisivat täysin terveitä. Mikäli lapsesi toimii näin, huolehdi riittävistä tauoista leikkien välillä. Koita ohjata lasta rauhallisempien leikkien pariin tai lue hänelle satuja.

On tärkeää, ettei sairasta lasta viedä päiväkotiin, mikäli hänellä on kuumetta, ripuli tai oksennustauti. Vaarana on nimittäin muiden lasten tartuttaminen. Kuume voi olla merkkinä simerkiksi tuhkarokosta, joka on tarttuva jo taudin alkuvaiheessakin. Lapsen on pysyttävä kotona, kunnes on tervehtynyt täysin.

Hoitaja auttaa

Mikäli alle 10-vuotias lapsesi sairastuu äkillisesti, voit olla poissa töistä ja jäädä kotiin tilapäiselle hoitovapaalle. Hoitovapaa voi kestää enintään neljä päivää. Alle 16-vuotiaan lapsen sairaalahoidon ja siihen liittyvän kotihoidon ajalta voit saada Kelalta erityishoitorahaa. Erityishoitorahan saaminen edellyttää kuitenkin lapsen hoitavalta lääkäriltä D-lääkärinlausuntoa sairauden vaikeudesta sekä vanhemman hoitoon osallistumisen tarpeellisuudesta. Erityishoitorahan tarkoitus on korvata ansionmenetystä, jos joudut olemaan kokopäiväisesti pois työstäsi hoidon vuoksi etkä saa palkkaa. Mikäli et voi jäädä hoitovapaalle tai et saa erityishoitorahaa, kysy lapsen isovanhemmilta, muilta sukulaisilta tai ystäviltäsi, voisivatko he hoitaa lasta. Muussa tapauksessa voit etsiä lastenhoitajaa tai lapsenvahtia.

Tiivistetysti voi sanoa, että sairaan lapsen hoitaminen vaatii paljon aikaa, energiaa, hermoja ja kärsivällisyyttä. Apua on tarvittaessa myös osattava hakea niin lääkäriltä kuin muiltakin kanssaihmisiltä.

Tarinat auttavat meitä selviytymään:

Näillä iltarutiineilla saat lapsesi nukahtamaan helpommin

Posted on 14.11.2016 in Lapsen kasvatus, Lapset, Lastenhoito

Lapsen nukkumattomuudelle voi olla monenlaisia syitä: lapsi voi pelätä jäävänsä jostakin paitsi. Itse esimerkiksi muistan hiipineeni nurkan taakse vanhempieni katsottua iltaisin telkkaria. Lapsi voi myös pelätä yksin jäämistä, pimeyttä tai pimeydessä vaanivia olioita. Lapsella voi toisaalta olla käynnissä vaihe, jossa hän haluaa enemmän itsenäisyyttä tai jossa hän haluaa olla enemmän vanhempiensa tai isompien sisarustensa kaltainen. Tämän takana on ajatus siitä, että pitkään valveilla oleminen on kytköksissä isouteen – joka valvoo pitkään, on jo iso poika / tyttö.

Mikä siis avuksi? Tähän artikkeliin koottujen neuvojen avulla voit koittaa saada lapsen ajoissa nukkumaan ja helpottamaan elämääsi!

Pientä lasta nukuttaa

Rauhoita lapsi!

Ennen nukkumaanmenoa on hyvä rauhoittua. Aloita vauhdin hidastaminen noin tuntia ennen nukkumaanmenoaikaa: tänä aikana ei tulisi katsoa telkkaria eikä muitakaan medioita, ja villit leikit olisi lopetettava. Sen sijaan voi leikkiä rauhallisesti tai esimerkiksi maalata tai piirtää.

Saako lapsi tarpeeksi liikuntaa?

Riittävä liikunta on tärkeää lapselle myös nukkumisen kannalta. Katso siis, että lapsi liikku päivällä tarpeeksi. Parasta liikunta on ulkona, raittiissa ilmassa.

Iltakeskustelut

Lastenkin mielessä pyörii paljon asioita, jotka estävät heitä nukkumasta. Ethän sinäkään saa nukuttua, jos mietit, mitä maailmanpolitiikassa oikein on vikana? Voit keventää lapsesi mieltä keskustelemalla hänen kanssaan päivän tapahtumista: Mitä tänään tapahtui? Mikä oli hauskaa? Mikä ei ollut niin kivaa? Keskustelu auttaa lasta saattamaan päivän päätökseen ja ymmärtämään, että raskaatkin asiat voi laittaa sivuun yöksi.

Aivan ihana lapsi nukkuu

Pehmolelut

Onko jälkikasvullasi pehmoleluja? Nekin voivat auttaa lasta rauhoittumaan, sillä ne toimivat ikään kuin vanhempien sijaisina ja helpottavat yksinäisyyden tunnetta. Lapsi voi tukeutua pehmoleluihin ja saada niistä lohtua ja seuraa.

Muista myös pestä pehmolelut! (https://www.yhteishyva.fi/arjen-apu/tiesitko-etta-pehmolelukin-kaipaa-pesua/0571532  )

Poista häiritsevät ärsykkeet ja muut ulkoiset tekijät!

Lapsen huoneeseen tunkeutuva valo ja melu häiritsevät herkästi lapsen unta. Katso, että huone on riittävän pimeä (jätä tarvittaessa yövalo päälle). Asunnon on myös oltava savuton. Vältä sokerisia juomia, kuten Colaa tai (pullotettua) jääteetä jne. Vältä myös raskaita aterioita, anna lapselle iltapala vähintään tuntia ennen nukkumaanmenoa.

Vauva nukkuu kehdossa

Nukkumaanmenorituaalit!

Nukkumaanmenorituaalit mukautuvat perheen tapojen mukaan. Ne alkavat useimmiten rauhallisella leikkimisellä ja jatkuvat kylpyhuoneessa, missä käydään pesulla, puetaan pyjamat ja pestään hampaat. Lopuksi lapselle voidaan lukea iltasatu tai hänen kanssaan voi laulaa tai sanoa iltarukouksen. Tärkeää on, että lapsi saa vaikuttaa, mitä nukkumaanmenorituaaliin sisältyy ja että se toistuu samanlaisena joka ilta. Rutiinin noudattamista tarvitaan, jotta lapsi voi valmistautua nukkumaan menoon. Vanhempien täytyy myös olla johdonmukaisia: lapsen ei esimerkiksi anneta nukkua vanhempien sängyssä, vaan viedään mieluummin joka kerta omaan sänkyyn. Lapsella voi myös olla sängyn lisäksi vaikkapa kotoisa uneksimispussi, jossa lapsi ”ehdollistuu” nukkumaan. Voit istua aluksi lapsen sängyn vieressä kunnes hän nukahtaa, pari yötä sen jälkeen voit vaihtaa paikkaa ovensuuhun, kunnes et odota lainkaan hänen nukahtamistaan. Mikäli mikään ei auta, on mahdollisesti aika hakea alan ammattilainen avuksi.

Mikäli lapsella on ns. erityishuomiota vaativa lapsi, kuten autismista kärsivä, käänny silloin autismisäätiön puoleen: http://www.autismisaatio.fi/fi/materiaalit-3/tietoa-autismikirjosta/uni-ja-nukkuminen/

Lapsi saa päättää itse?

Nykyään on myös leviämässä trendi, jonka mukaan on hyvä antaa lapsen itse päättää, milloin hän menee nukkumaan. Käytännössä tämä tarkoittaa pienten lasten kohdalla sitä, että he leikkivät yksin kunnes nukahtavat. Isommat lapset taas ovat itse vastuussa nukkumaanmenoajastaan – vanhemmat luottavat siihen, että he osaavat mennä ajoissa nukkumaan. Tämän seurauksena lapset luonnollisesti menevät nukkumaan myöhemmin, kuin jos heidät laitettaisiin nukkumaan. Ajatuksena on, että jos lapsi menee myöhään nukkumaan ja on väsynyt seuraavana päivänä, hän oppii, että on parempi mennä ajoissa nukkumaan.

Viimeiseksi esittelemäni filosofian ongelmana on kuitenkin, että lapset eivät ajattele kuin aikuiset, sillä he ovat vielä kehitysvaiheessa. Niinpä lapsen harteille ei mielestäni voi antaa kannettavaksi vastuuta omista nukkumaanmenosta. Lapsi ei nimittäin vielä osaa nähdä aamuväsymyksessä syy-seuraussuhdetta edellisyön valvomiseen. Ei siis auta muu kuin olla itse ohjaamassa lasta parhaansa mukaan!

Mitä harrastuksia voisin suositella lapsilleni?

Posted on 13.11.2016 in Harrastukset, Lapset

Lapsille sopivia harrastuksia

Sopivan harrastuksen löytäminen lapselle voi olla hermoja raastavaa, jos mikään ei tunnu kelpaavan. Usein harrastuksen löytyminen voi olla myös hintakysymys. Olen koonnut tähän artikkeliin erilaisia harrastusehdotuksia. Toivottavasti löydät joukosta jotakin sopivaa lapsillesi!

Ensimmäiseksi on kuitenkin mietittävä, minkätyyppinen harrastus lapselle sopisi. Onko hän vilkas vai mietiskelevä, pitääkö hän mieluummin piirtämisestä ja maalaamisesta vai metsässä rämpimisestä? Nämä kategoriat eivät tietenkään sulje toisiaan pois, mutta ne voivat auttaa suunnan löytämisessä, mistä harrastusta lähdetään hakemaan.

Urheilu

Voi olla, että monille tulee urheilusta mieleen lähinnä poikien jääkiekko- ja jalkapallojoukkueet, mutta tytöt voivat harrastaa urheilua siinä missä pojatkin. Ainakin suuremmissa kaupungeissa voi harrastaa kaikenlaisia urheilulajeja aikidosta zumbaan. Henkilökohtaisesti voin suositella “vain” harrastamista ilman suoritepakkoa, niitä tulee kohdattua elämässä myöhemminkin tarpeeksi. Jos kuitenkin haluaa kilpailla, voi liittyä urheiluseuraan.

Musiikki

Lapsen ollessa musikaalinen ja musiikista kiinnostunut voi kysellä paikallisen musiikkiopiston lisäksi muiden musiikkikoulujen tarjouksia. Kannattaa käydä kokeilemassa lapsen kanssa erilaisia soittimia, ainakin musiikkiopistot järjestävät välillä tapahtumia, joissa voi tutustua eri instrumentteihin. Myös konserteissa käyminen ja äänitteiden kuuntelu voi helpottaa oikean soittimen löytymistä, jos lapsi näiden avulla oivaltaa, minkälaista ääntä hän haluaa tuottaa. Soitinten lisäksi ei tietenkään saa unohtaa laulua, jota lapsesi on kenties jo päässytkin kokeilemaan joko kotona tai esim. päiväkodissa. Soittamisen tai laulamisen lisäksi voi lapsen kanssa miettiä, haluaisiko tämä kokeilla oman musiikin tekemistä vaikkapa improvisoimalla.

Vaikka musiikki onki ihana asia, on hyvä miettiä etukäteen omaa asuinpaikkaa. Häiriintyvätkö naapurit jos lapsi soittaa jatkuvasti pianoa tai viulua kerrostalossa? Lue lisää: http://www.meidanperhe.fi/keskustelu/406780/ketju/_jos_lapsi_aloittaa_pianonsoiton_niin_eiko_minkaan

Kuvataiteet ja kädentyöt

Piirtämisen ja maalaamisen lisäksi voi miettiä muitakin taideharrastuksia, kuten vaikkapa keramiikkaa tai virkkausta. Taideharrastuksiin pätee sama kuin muihinkin harrastuksiin: kokeilemalla löytyy omanlainen, lapselle mieluisa harrastus. Voit kysellä paikkakunnaltasi mahdollisesti löytyvistä taideseuroista tai -kouluista neuvoa. Myös Mannerheimin lastensuojeluliitto tarjoaa paikallisyhdistystensä kautta erilaisia harrastuskerhoja.

Teatteri, elokuva ja tietokonepelit

Onko lapsesi kiinnostunut näyttelemisestä tai yleensä teatteriin tai elokuviin liittyvistä asioista? Miksei aloittaa teatteri- tai elokuvaharrastusta? Näyttelemisen lisäksi nuori voi kokeilla vaikkapa lavastusta, videoeditointia tai oman tietokonepelin tekemistä!

Uinti voi olla hyvä harrastus lapselle

Ongelmanratkaisukykyä tukevat harrastukset

On useita eri harrastusmahdollisuuksia, jotka tukevat päättelyn ja ongelmanratkaisukyvyn kehittymistä. Luonnollisesti matematiikka, älyä ja päättelyä vaativat pelit kuten shakki tai tietokonepelit, sekä esimerkiksi  Escape Roomit ovat tällaisia. Näistä on varmasti hyötyä lapselle jatkossa.

Kirjoitusharrastus

Kirjailijan taitojaan voi hioa verkkokirjoittajakoulu Sulkasadon ohjauksessa. Tarjolla on erilaisia kursseja nuorille kirjoittajille. Käykää siis ilmoittautumassa ja avaamassa sanojen jännittävä ja innostava maailma!

Eräharrastus ja partio

Partiossa opitaan erätaitoja, saadaan kavereita ja retkeillään. Lippukunnasta riippuen on saatavilla myös muuta toimintaa. Mikäli ei halua lastaan partioon esimerkiksi vakaumuksensa vuoksi (partio on kuitenkin kirkon kanssa sidoksissa) voi koittaa selvittää, olisiko paikkakunnalla muuta eräharrastusta tarjoavaa tahoa, esimerkiksi junior rangereitä.

Järjestötoiminta

Haluaisiko lapsi päästä vaikuttamaan yhteisiin asioihin tai onko hän jopa kiinnostunut politiikasta? Silloin järjestötoiminta voi olla varteenotettava vaihtoehto. Oppilas- ja järjestötoimintaan osallistumalla nuoret saavat äänensä kuuluviin ja saavat siinä sivussa kavereita ja tekemistä.

Tässä lueteltujen harrastusten ja tahojen lisäksi voi ottaa selvää esimerkiksi paikallisen nuorisotalon järjestämästä toiminnasta.

Harrastusten hinnat vaihtelevat paljon paikkakunnasta, mahdollisesta seurasta, lapsen iästä sekä tietenkin itse harrastuksesta riippuen. Jonkinlaisen kuvan saa tästä HS:n vertailusta.

Mikäli harrastusta ei millään löydy, kannattaa miettiä, tarvitseeko lapsi ollenkaan “järjestäytynyttä” harrastustoimintaa, vai riittääkö hänelle itsenäisesti harrastaminen. Harrastus ei kuitenkaan ole vastaus kaikkeen. Eri harrastuksille voi antaa mahdollisuuden kokeilemalla niitä, mutta lapselle ei välttämättä ole pakko tuputtaa harrastusta vain siitä syystä, että hänellä on tylsää. Voit sen sijaan keksiä muutakin tekemistä. Vaihtoehtoisesti lapsi (iästä riippuen) voi koittaa itse kehittää itselleen harrastusomaista toimintaa. Pääasiahan on, että harrastus on inspiraation ja hyvän mielen eikä stressin lähde!

Mannerheimin lastensuojeluliitolta saat runsaasti apua sinua askarruttavissa kysymyksissä, kuten lasten harrastuskerhoasioissa: http://www.mll.fi/perheille/harrastuskerhot/