Arctickids.fi

Nettisivu pohjoisen lapsista

Näin rakennat lapsesi kanssa linnakkeen kotiisi!

Posted on 10.12.2016 in Harrastukset, Kasvatus, Lapset

https://www.youtube.com/watch?v=EtH2mdaxU58

Linnakkeen rakennus on yksi lasten suosikkileikeistä, ja sopii mainiosti monen ikäisille muksuille.

Sama rakennelma saattaa olla toiselle hurjan lohikäärmeen linnoitus ja toiselle prinsessan koti. Uusi linnake ruokkii mielikuvitusta moneen leikkiin! Muista, että lapsesi saa johtaa tätä projektia ja sinä olet vain lihakset. Kannattaa toki tehdä ehdotuksia, koska kokeneempana majanrakentajana tuntenet paremmin tilatekniset mahdollisuudet.

Aluksi valitkaa paikka linnakkeelle.

On ihan tylsää, jos linnakkeen joutuu purkamaan samana päivänä kuin se on rakennettu, joten valmistaudu kestämään hetki viritelmiä, joita et löydä ainoastakaan sisustuslehdestä. Jos sijoitat linnakkeen nurkkaan, saat valmiiksi kaksi seinää ja tarvitset vähemmän rakennusmateriaalia. Varaa valmiiksi isoja lakanoita, verhoja tms. ja patjoja. Pahvilaatikot Ja narutkin voivat olla tarpeen.

Majanrakennuksen klassikko on ruokapöytä, jonka yli on heitetty lakanoita tai muita maahan asti ylettyviä tekstiilejä.

Jos et kuitenkaan halua uhrata ruokapöytääsi, siirrä sohva lähelle seinää, sen tausta tulee linnakkeen ulkoseinäksi. Muut seinät voitte koota patjoista tai lähekkäin olevista tuoleista. Jos linnake tulee lapsen omaan huoneeseen, nosta sänky kyljelleen ja käytä sitä yhtenä seinämänä. Anna lapsen johtaa rakennustöitä. Linnake voi olla pohjaratkaisultaan minkä tahansa muotoinen, sokkeloiden kautta sisälle konttaaminen voi olla tosi jännittävää! Kun seinät ovat pystyssä, peittele niitä isoilla tekstiileillä. Katosta voi saada virittämällä kankaita ihan huonekalujen väliin, tai jos pystyt kiinnittämään narun huoneen puolelta toiselle (esim. kaapin ovista ikkunankahvaan), voit ripustaa sen avulla.

Hyvä pöytä leikkiä varten

Jos käytössäsi on pahvilaatikoita (saa ilmaiseksi monesta paikasta, kun vain pyytää, esim. kaupat) käyttäkää niitä!

Pienempiä pahvilaatikoita voi latoa tiilimäisesti seinäksi. Kodinkoneliikkeistä saa isoja pahvilaatikoita (kokoa hella / jääkaappi) joita voi joko yhdistellä toisiinsa teipillä tai litistää vähemmän tilaa vieväksi seinämäksi. Isoihin laatikoihin voi leikata ikkunoita ja ovia juuri haluttuihin kohtiin. Pahvilinnake on mainio ratkaisu, koska se ei sido käyttöönsä talon kaikkia lakanoita ja lapsi voi koristella sen haluamallaan tavalla. Nyt saa piirrellä (pahvi)seiniin! Ideoita koristeluun; erilaiset ovet & ikkunat, kukat, pensaat, puut, eläimet, hämähäkin seitit, lohikäärmeet. Seiniin voi myös liimailla tarroja & lehdistä leikattuja kuvia tai tehdä mosaiikkia vaikkapa pullonkorkeista.

Pahvilaatikko leikkiä varten

Linnake tarvitsee tietenkin myös sisustuksen.

Levittäkää lattialle mattoja ja tyynyjä istumapaikaksi. Jouluvaloilla tai muilla valosarjoilla (ei helposti kuumenevilla!) saa luotua sopivan hämyisen tunnelman. Myös led-tuikut sopivat valaistukseen. Pieni jakkara tai pahvilaatikko saattaa olla suuremmassa linnakkeessa tarpeen pöytänä. Linnakkeen ulkopuolelle voi tehdä vallihaudan sinisestä kankaasta tai keittiöfoliosta. Lisäpisteitä jos löydät sinne jonkin hurjan pedon uiskentelemaan (kumiankkakin on vaihtoehto).

Kysy lapselta kuka linnakkeessa asuu ja millainen hän on.

Linnakkeen hallitsijalle voi askarrella pahvista kruunun tai kypärän, miekan ja kilven. Kilveksi kelpaa mainiosti myös isompi kattilankansi. Prinssit ja prinsessat saattavat tarvita arvoonsa sopivia vaatteita ja koruja lainaksi vanhempien vaatekaapista. Pehmolelut voivat esittää linnan väkeä / vartioita.

Muista tarjoilla ahkeralle linnakkeen rakentajalle ruokaa suoraan majaansa

Jos arvelet lämpimän ruuan aiheuttavan liikaa sotkua, voileivätkin käyvät. Ruokalajit kannattaa tietenkin nimetä teemaan sopivasti. Nyt on hyvä hyödyntää erikoisia astioita! Lapsen voi antaa kaikin mokomin myös nukkua majassaan esim. makuupussissa.

Toivottavasti saitte tästä hyviä ideoita linnakkeen rakentamiseen! Muistakaa pitää hauskaa jo rakennusvaiheessa, ryppyotsaiset insinöörit älkööt vaivautuko 🙂

Bonusvinkki jos omaa pihaa käytettävissä: Kuormalavat seiniksi ja katto pressusta. Ruuvaa / naulaa lavat niin, etteivät ne voi kaatua leikkijän päälle ja kiinnitä pressu tuulenpitävästi.

Jos olet oikein hc-rakentaja

Mikäli kädentaidot ovat hallussasi toden teolla, ja haluat herättää pientä kateutta myös naapureissasi, voit rakentaa ihkaoikean linnakkeen pihallesi esimerkiksi puusta. Tai jos tarpeet ja haluja löytyy vaikka valaa betonista astetta kestävämmän version. Siihen kun laittaa vielä kylkiin vaikka verhoilut liuskekivestä niin avot, voit kruunata itsesi kuninkaasi ja lapsesi manttelijanperijäksi. Helppoa ja mukavaa, eikö!

Useita leikkejä löydät myös näiltä sivuilta: 

http://www.mukaan.net/joomla/leikit/liikuntaleikit

http://www.mll.fi/vanhempainnetti/lasten_leikit/

Päiväkotiin sisäleikkejä

Miten varustaa lapsi ensimmäistä koulupäivää varten?

Posted on 7.12.2016 in Uncategorized

Ensimmäinen koulupäivä! Voit kuvitella kuinka lapsi hehkuu ja jännittää tätä päivää. Innostus on käsin kosketeltavaa ja niin pitääkin olla, tämä on yhden tärkeimmän elämänvaiheen alku, ja se merkitsee lapselle aivan hirveästi. Vanhempien tehtävä on valmistella lapsi tätä päivää varten, neuvoa, opastaa ja kertoa mitä on odotettavissa. 

Lapsillekin on hyvä kertoa, ettei kaikissa maissa käydä koulua, ja että Suomessa on oppimisvelvollisuus. Lisää tietoa oppimisvelvollisuudesta saat mm. täältä.

Ahkeruus palkitaan aina

Koulumatka

Koulumatka on hyvä tehdä tutuksi reippaalle uudelle koululaiselle jos matka on taitettava itse. Kävelymatka on hyvä tehdä yhdessä ennen koulujen alkua muutamaan kertaan, jotta matka tuntuu tutulta ja pysyy koululaisen mielessä. Jos lapsi kulkee koulumatkan yksin, muistuta että kenenkään mukaan ei lähdetä, vaan jos ei muuta ole sovittu, koulusta tullaan suoraan kotiin.
Tehkää teiden ylitykset selväksi, punaisen valon palaessa tietä ei ylitetä, katsotaan kumpaankin suuntaan ja noudatetaan suurta varovaisuutta kokoajan. Lapsi oppii päivittäin uusia asioita ja vanhemmat ovat suurimmat vaikutustekijät.

Onko koulumatkalla niin että tarvitsee ottaa bussi? Tässä tapauksessa tehkää selväksi mikä on se oma pysäkki kummassakin päässä, miten bussille näytetään pysähtymisen merkiksi ja kuinka matkakortti toimii ja miten bussissa käyttäydytään.

Tietenkin on ainakin ensimmäisenä päivänä hyvä saattaa lapsi koululle ja tulla hakemaan, se tuo turvallisuuden tunnetta ja lapsi pääse kouluun ja takaisin ensimmäistä kertaa jonkun tutun saattelemana.

Turvallista mennä kouluun

Tarvikkeet

Ennen koulun alkua tulee hoitaa varusteet kuntoon. Lapsi tarvitsee mieleisensä repun, kyniä ja kumeja, penaalin ym. koulutavaraa. Valitkaa myöskin kivat vaatteet ensimmäiselle koulupäivälle, jotta lapsi tuntee olonsa mahdollisimman kotoisaksi.

Jos lapsellasi on älypuhelin, muistuta ettei ole sopivaa käyttää sitä oppitunneilla.

Välitunneilla käyttö on varmaankin ihan ok, jos se on teidän säännöissä sovittua.

Talvea varten hommatkaa asianmukaiset vaatteet ja varusteet, sillä välitunneilla ollaan ulkoilemassa, sekä liikuntatunneilla. Myös luistimet, sisäpelikengät, liikuntavaatteet ja muut tarpeelliset varusteet tulisi hommata.

Älypuhelimen kaveriksi voit hankkia kätevän paikantimen, jos lapsesi eksyminen tai katoaminen pelottaa. Nykyään nämä ovat jo niin halpoja ja huomaamattomia, että melkein suosittelen tätä!

Hyvät varusteet on kaiken a ja o

Jännitys

Ujommilla lapsilla jännitys voi olla kovakin, ja siksi kannattaa rauhoitella että koulussa ei ole mitään pelättävää. Tilannetta helpottaa jos samalle luokalle on tulossa jo valmiiksi tuttuja kavereita. Menkää vaikka samaa matkaa kouluun tai sopikaa että nähdään koulun pihalla.
Jännitys ei ole kokonaan pahasta, jos ei yhtään jännitä niin ei silloin voi nauttiakaan uusista kokemuksista. Ujoudestakin on mahdollista päästä eroon, pikkuhiljaa rohkaisemalla esittäytymään ja juttelemaan muille.
Kaverit helpottavat jännitystä paljonkin, ensimmäiset viikot voi olla haastavia jos ei tunne ketään etukäteen, mutta onneksi ekaluokkalaisten iässä on vielä kovin helppo tutustua toisiin leikkien ja muiden kautta.

Koulun jälkeinen toiminta

Jos olet myöhään töissä ja et halua lapsesi viettävän yksin aikaa kotona, on tarjolla paljon ohjattua iltapäivätoimintaa. Paikat kannattaa varata ajoissa sillä iltapäiväkerhot ovat todella suosittuja. Myös harrastukset, kuten urheilu ajaa saman asian.

Opas vanhemmille koulukiusaamisesta: http://www.kivakoulu.fi/mista_kiusaaminen_johtuu

Puhukaa ja innostakaa

Jakakaa omia koulukokemuksia lapsillenne. Se auttaa lasta jännityksen voittamisessa ja saa lapsen innostumaan koulutien aloittamisesta. Jutelkaa kavereiden ja heidän vanhempien kanssa yhdessä siitä miten kiva koulussa voi olla ja mitä hyötyä siitä on että koulun ottaa tosissaan. Myös hauskaa täytyy koulussa osata pitää, ettei pääse ikävystyminen yllättämään.

Puhukaa myöskin siitä että kiusata ei saa ketään, ja jos joku yrittää kiusata sinua, sanotaan siitä silloin heti jollekin aikuiselle, oli se sittenopettaja, vanhemmat tai terveydenhoitaja. Kiusaaminen on se ainoa asia mikä kouluissa vaanii ja voi tehdä toisten kouluajoista sietämättömiä. Tehkää selväksi että te vanhempina ette hyväksy kenenkään kiusaamista, ja että se on todella väärin.

Kivaa koulutietä kaikille!

Lapsen ensimmäinen koulupäivä – aina yhtä jännittävä tilanne!

Posted on 7.12.2016 in Kasvatus, Koulutus

Miten varustaa lapsi ensimmäistä koulupäivää varten?

Ensimmäinen koulupäivä! Voit kuvitella kuinka lapsi hehkuu ja jännittää tätä päivää. Innostus on käsin kosketeltavaa ja niin pitääkin olla, tämä on yhden tärkeimmän elämänvaiheen alku, ja se merkitsee lapselle aivan hirveästi. Vanhempien tehtävä on valmistella lapsi tätä päivää varten, neuvoa, opastaa ja kertoa mitä on odotettavissa.

Koulumatka

Koulumatka on hyvä tehdä tutuksi reippaalle uudelle koululaiselle jos matka on taitettava itse. Kävelymatka on hyvä tehdä yhdessä ennen koulujen alkua muutamaan kertaan, jotta matka tuntuu tutulta ja pysyy koululaisen mielessä. Jos lapsi kulkee koulumatkan yksin, muistuta että kenenkään mukaan ei lähdetä, vaan jos ei muuta ole sovittu, koulusta tullaan suoraan kotiin.

Tehkää teiden ylitykset selväksi, punaisen valon palaessa tietä ei ylitetä, katsotaan kumpaankin suuntaan ja noudatetaan suurta varovaisuutta kokoajan. Lapsi oppii päivittäin uusia asioita ja vanhemmat ovat suurimmat vaikutustekijät.

Onko koulumatkalla niin että tarvitsee ottaa bussi? Tässä tapauksessa tehkää selväksi mikä on se oma pysäkki kummassakin päässä, miten bussille näytetään pysähtymisen merkiksi ja kuinka matkakortti toimii ja miten bussissa käyttäydytään.

Tietenkin on ainakin ensimmäisenä päivänä hyvä saattaa lapsi koululle ja tulla hakemaan, se tuo turvallisuuden tunnetta ja lapsi pääse kouluun ja takaisin ensimmäistä kertaa jonkun tutun saattelemana.

Tarvikkeet

Ennen koulun alkua tulee hoitaa varusteet kuntoon. Lapsi tarvitsee mieleisensä repun, kyniä ja kumeja, penaalin ym. koulutavaraa. Valitkaa myöskin kivat vaatteet ensimmäiselle koulupäivälle, jotta lapsi tuntee olonsa mahdollisimman kotoisaksi.

Jos lapsellasi on älypuhelin, muistuta ettei ole sopivaa käyttää sitä oppitunneilla. Välitunneilla käyttö on varmaankin ihan ok, jos se on teidän säännöissä sovittua. Jos pelkäät lapsesi eksyvän, voit varustaa hänet älypuhelimen lisäksi esimerkiksi Yepzonin gps-paikantimella. Näin tiedät varmasti missä lapsi kulkee ja mitä reittejä hän koulumatkansa aikana menee.

Talvea varten hommatkaa asianmukaiset vaatteet ja varusteet, sillä välitunneilla ollaan ulkoilemassa, sekä liikuntatunneilla. Myös luistimet, sisäpelikengät, liikuntavaatteet ja muut tarpeelliset varusteet tulisi hommata.

Jännitys

KoulussaUjommilla lapsilla jännitys voi olla kovakin, ja siksi kannattaa rauhoitella että koulussa ei ole mitään pelättävää. Tilannetta helpottaa jos samalle luokalle on tulossa jo valmiiksi tuttuja kavereita. Menkää vaikka samaa matkaa kouluun tai sopikaa että nähdään koulun pihalla.

Jännitys ei ole kokonaan pahasta, jos ei yhtään jännitä niin ei silloin voi nauttiakaan uusista kokemuksista. Ujoudestakin on mahdollista päästä eroon, pikkuhiljaa rohkaisemalla esittäytymään ja juttelemaan muille.

Kaverit helpottavat jännitystä paljonkin, ensimmäiset viikot voi olla haastavia jos ei tunne ketään etukäteen, mutta onneksi ekaluokkalaisten iässä on vielä kovin helppo tutustua toisiin leikkien ja muiden kautta.

Koulun jälkeinen toiminta

Jos olet myöhään töissä ja et halua lapsesi viettävän yksin aikaa kotona, on tarjolla paljon ohjattua iltapäivätoimintaa. Paikat kannattaa varata ajoissa sillä iltapäiväkerhot ovat todella suosittuja. Myös harrastukset, kuten urheilu ajaa saman asian.

Puhukaa ja innostakaa

Jakakaa omia koulukokemuksia lapsillenne. Se auttaa lasta jännityksen voittamisessa ja saa lapsen innostumaan koulutien aloittamisesta. Jutelkaa kavereiden ja heidän vanhempien kanssa yhdessä siitä miten kiva koulussa voi olla ja mitä hyötyä siitä on että koulun ottaa tosissaan. Myös hauskaa täytyy koulussa osata pitää, ettei pääse ikävystyminen yllättämään.

Puhukaa myöskin siitä että kiusata ei saa ketään, ja jos joku yrittää kiusata sinua, sanotaan siitä silloin heti jollekin aikuiselle, oli se sittenopettaja, vanhemmat tai terveydenhoitaja. Kiusaaminen on se ainoa asia mikä kouluissa vaanii ja voi tehdä toisten kouluajoista sietämättömiä. Tehkää selväksi että te vanhempina ette hyväksy kenenkään kiusaamista, ja että se on todella väärin.

Kivaa koulutietä kaikille!

Suomen koulutusjärjestelmä on oikea aarre

Posted on 1.12.2016 in Koulutus, Lapsen kasvatus, Lapset

Mikä tekee Suomen koulujärjestelmästä niin erityisen?

Suomi loistaa vuodesta toiseen kansainvälisissä koulutusvertailuissa, eikä aina tule mieleen, että meidän itsestäänselvyytenä pitämä koulujärjestelmä koostuu monesta hyvästä osatekijästä.

Selkeimpinä yksittäisinä tekijöinä ovat pakollinen oppivelvollisuus ja koulutuksen ilmaisuus. Siinä missä muualla maailmassa joudutaan kerryttämään vuosia pesämunaa lapsen lähettämiseksi yliopistoon, me saamme nauttia siitä ilmaiseksi. Ilmainen koulutushan ei tosiaan pääty peruskouluun, vaan suurin osa siitäkin eteenpäin on maksutonta. Päinvastoin, meillä saadaan opintotukea opiskeluun! Tämä tasaa eroja sosiaaliluokkien välillä ja vaatimattomistakin oloista ponnistavalla henkilöllä on mainiot mahdollisuudet edetä kovapalkkaisiin ammatteihin kuten lääkäriksi.

Kaikille samat lähtökohdat

Koulu tasaa sosiaaliluokkien eroja myös tarjoamalla päivittäin ilmaisen, ravitsevan lounaan sekä huolehtimalla kouluterveydenhuollosta. Ilmainen kouluruoka on itsestäänselvyys meille, mutta todella harvinaista muualla maailmassa. Makuasioista kiistelemättä, sen laatuun panostetaan päivittäen sitä vastaamaan kulloinkin voimassa olevia ravitsemussuosituksia.  Ikäluokittain oppilaat rokotetaan ja heidän hampaansa hoidetaan. Myös psykologisesta puolesta huolehditaan luoden oppilaille hyvät edellytykset keskittyä oppimiseen.

Oppilaitoksia ei julkisesti vertailla keskenään. Koulutuksessa pyritään samaan laatuun, oli oppilas sitten pääkaupungissa tai kyläkoulussa keskellä korpea. Näin ei synny kilpailua kouluista, vaan rikkaalla ja köyhällä on periaatteessa samat eväät opiskeluun. Siinä missä muualla julkinen koulu on b-luokan vaihtoehto, on se Suomessa itsestään selvä ratkaisu.

Koulutusta arvostetaan

Suomessa opettajat ovat korkeasti koulutettuja, heillä on vähintään amk-tasoinen koulutus ja pedagogisia opintoja takanaan. Opettajien laatuun panostaminen välittyy myös oppimistuloksiin. Opettajat pyrkivät yleensä edustamaan itse elinikäistä oppimista kehittäen ammattitaitoaan jatkuvasti. Opettajien arvostus myös näkyy palkassa.

Peruskoulu ja lukio tähtäävät laajaan yleissivistykseen, meillä yleinen kolmen kielen kielitaito on monessa maassa käsittämätön kilpailuetu työmarkkinoilla. Taito- ja taideaineiden opetus tähtää paitsi lukuaineista virkistäytymiseen, myös erilaisiin käsillä tekemiseen pohjautuviin ammatteihin. Jossain maassa voi olla outo ajatus, että meillä koulussa opitaan arkiset taidot kokkaamisesta vaatehuoltoon ja puutöihin.

Ei pakkopullaa

Koulujärjestelmämme on myös monessa suhteessa joustava. Aikuisenakin on täysin mahdollista vaihtaa kokonaan alaa tai kouluttautua lisää. Elinikäinen oppiminen on yleisesti hyväksyttyä ja toivottuakin. Maailma ei kaadu jos pitää välivuoden. Opiskelun henkilökohtaistamisella voidaan opiskella joko nopeaan tahtiin, tai sovittaa opinnot osaksi muuta kiireistä elämää esim. huippu-urheilijoilla. Myös valinnanvapaus on meillä suuri. Jo peruskoulussa voidaan valita valinnaisia aineita matematiikan lisäkursseista kotitalouteen, ja mahdollisuudet vain lisääntyvät sen jälkeisissä opinnoissa. Valinnaisuus motivoi, koska toki jokainen jaksaa panostaa opiskeluun enemmän, kun aihe on itseä kiinnostava.

Opiskelumenetelmissä hyödynnetään innovaatioita. Kaikkea ei tarvitse opiskella kurinalaisesti pulpeteissa istuen, vaan voidaan hyödyntää uusinta teknologiaa yhteydenpidossa. Vuorovaikutukseen panostetaan, koska se auttaa työelämätaidoissa, mutta myös syventämään opiskelua. On hyväksyttävää käydä keskustelua opettajan kanssa ja vertaisoppimisen hyödyt tunnetaan.

Opitko ulkoa vai opitko oikeasti?

Monessa muussa maassa opiskelu tähtää systemaattisesti hyvin pärjäämiseen kokeissa. Meillä kyseessä on enemmänkin opitun soveltaminen tosielämän tarpeisiin. Ulkoa opiskelun sijaan pyritään ymmärtämään, miten tietoa voisi hyödyntää. Puhutaankin oppimisen opiskelusta. Opintoja pyritään myös yhdistämään työelämän tarpeisiin jo varhaisessa vaiheessa koulutusta. Opiskeluun saattaa kuulua projekteja yhdessä lähialueen työnantajien kautta sekä yrittäjyyteen valmentavaa sisältöä.

Kulttuurisesti meillä arvostetaan opiskelua ”koulutus kannattaa”, on tuttu lause kaikille. Koulutettu lapsi nähdään ylpeytenä koko suvulle. Luterilaiseen henkeen tulosten eteen ollaan myös valmiita tekemään ahkerasti töitä. Kulttuurinen perimä luo hyvän pohjan jatkokoulutuksen yleisyyteen.

Suomen koulutusjärjestelmästä löytyy myös paljon perinteitä, jotka motivoivat nuoria opiskelemaan. Esimerkiksi vanhojentanssit ja kauniin vanhojentanssipuvun päälle saaminen voi olla jollekkin syy mennä lukioon. Ja ylioppilaslakin päähän laittaminen on luonnollisesti erittäin symboolinen ele. Yhtälailla peruskoulussa esimerkiksi monessa paikassa järjestettävät ysien tanssit voivat olla motivoiva kohokohta koulun arjessa!

Suomen koulujärjestelmä on siis erityinen, mutta meidän ei tule jäädä ihastelemaan sen upeutta, vaan jatkaa kehittymistä, elinikäistä oppimista. Välillä on hyvä nostaa katseensa muiden maiden järjestelmiin. Koulutuksesta voisi paremmin tehdä vientituotetta, koska meillä on useampi tutkimustulos kertomassa sen tasosta.

Lasten perinteisimmät unelma-ammatit

Posted on 30.11.2016 in Lapsen kasvatus, Lapset

Käsi ylös, ketkä ovat kysyneet omalta tai jonkun toisen muksulta sen klassisen kysymyksen ”mikä sinusta tulee isona?”. Taitaa olla seuraavaksi suosituin small talk -kyssäri heti ikätiedustelujen jälkeen. Ja kuinka suloista onkaan kun vaahtosammuttimen kokoinen lapsi toteaa jotain pikkuvanhaa ja aivan ennalta odottamatonta ”minusta tulee pappi!”.  Tyypillisesti unelma-ammatit myös vaihtuvat usein. Osalla lapsista unelma-ammatti vastaa sitä mihin lopulta päädytään, useimmiten kuitenkin tulee pari muuttujaa matkaan.

Lasten unelma-ammateissa on ihanaa, että yleensä tärkeimpänä on aidosti työstä nauttimisen ilo, eikä kuinka paljon rahaa sillä uralla saisi taskuihinsa talletettua. Muutamat ammatit toistuvat sukupolvesta toiseen, tässä osa niistä (ei tilastollisesti tutkittua dataa, valituksia ei oteta vastaan).

Poliisi, palomies ja lääkäri, nuo tosielämän supersankarit (myös sairaanhoitajat)! Urhoollisuutta tihkuvat vaatteet ja hei ne saa ajaa semmosella autolla josta lähtee iso ääni ja on vilkku katolla! Siis sairaan mageeta! Nämä ammatit ovat myös paljon esillä lastenohjelmissa, koska ovat merkityksellisiä yhteiskunnan toiminnalle ja niiden työtehtäviä on helppo havainnollistaa. Kuinka jännittävän lastenohjelman saisi tehtyä vaikkapa kirjanpitäjästä? Niimpä.

Rekkakuski, lakaisukoneen kuski, jäähallissa sen jäädytyskoneen kuski. Ihan sama, kunhan ajoneuvo on iso ja hieno ja erikoinen! Jos muksusi pörisee jatkuvasti jokin pikkuauto kätösessään, hän saattaa haluta minkä tahansa ajoneuvoihin liittyvän ammatin.

Äiti / isi. Ei virallisen määritelmän mukaan ammatti, mutta käy työstä. Tämä on se toimenkuva jota lapset tyypillisesti eniten näkevät. Vanhemmuuden urasta haaveilevat saattavat päätyä ammattikasvattajiksi vaikkapa päiväkotiin.

ArkeologiArkeologi. Vähän yllättävä veto, mutta kun tarkemmin ajattelee, niin sehän on aarteenmetsästystä josta saa palkkaa! Loistava jatkumo hiekkalaatikolla istumiseen. Suosiota lisäsivät tietenkin Indiana Jones -leffat, sekä Ylen ahkerasti esittämät historiateemaiset dokumentit (joita katsottiin, koska kolmella tv-kanavalla ei ollut parempia vaihtoehtoja).

Malli, missi. Siinä missä mummosi ehkä unelmoi missin urasta, unelmoivat monet pikkutytöt mallin töistä. Yhteisenä nimittäjänä nähdään työn keveys (voi kun tietäisivät mitä kulisseissa tapahtuu) ja upealta näyttäminen. Ajattele, monta ihmistä jotka varmistavat että näytät hiuksia ja meikkiä myöten fantastiselta, ja sit susta otetaan kuvia. Ihanan helppoa.

Laulaja, soittaja. Ks. edellinen kohta upealta näyttämiseltä ja lisää siihen valtaisat fanilaumat. Artistit ovat kautta aikojen inspiroineet pikkutyyppejä musiikilliselle uralle, oli idolina ollut sitten Elvis tai Lady Gaga.

Kirjailija. Se on luovaa, ajankäyttö vapaampaa ja siitä jää jotain konkreettista mistä muut voivat nauttia. Nykyään kirjailijat pääsevät telkkariinkin!

Parturi/kampaaja. Saa tehdä ihmisistä nättejä. Ja jutella niitten kanssa. Klassikkoammatti, klassikkounelma-ammatti.

Opettaja. Kuinka ihaillen parilla ensimmäisellä luokalla opettajaan suhtaudutaankaan! Se tietää niin valtavan paljon kaikesta, paljon enemmän kuin äiti tai isi. Opettaja voi olla kunnioitusta herättävä tai sitten muuten vaan tosi ihana, mutta se on lapsen silmissä aika kiva ammatti.

rakennustyöläisiäRakennusmies. Varsinkin pojilla rakennustyö kiinnostaa usein lapsena, ja omien pytinkien tekeminen alkaa jo hiekkalaatikolta. Onneksi näin, sillä varsinkin Lahden alueella kattoremontteja tekeville löytyy töitä. Jos siis asut tuolla päin, voi tämä olla lapsellesi erittäin hyvä tulevaisuuden ammatti!

Kaupan täti /setä. Kaupassa on paljon kiehtovia tavaroita ja tämä ammatti on sellainen johon lapsi arjessa törmää usein. Tarkempana unelma-ammattina melko monella lienee ollut karkkikauppias. Vieläköhän ehtisin vaihtaa alaa…?

”Lisää tähän vanhempien ammatti”. Maanviljelijä, siivooja, toimistoassari tai mikä tahansa muu. Ei välttämättä hohdokasta, mutta vanhempien jalanjäljissä kulkeminen voi houkuttaa. Varsinkin jos lapsen vanhempi tuntuu nauttivan työstään.

Unelma-ammatit elävät aina hetkessä, vaikka kestosuosikkejakin on. Veikkaampa että tänään jossakin on napero, jonka unelma-ammatti on huutokauppakeisari, duudsoni tai Saara Aalto. Muista aina suhtautua lapsen unelma-ammattiin kannustavasti, vaikka se vaihtuisikin joka toinen päivä. Kiinnostuksen aiheita kannattaa tietenkin hyödyntää, vaikkei lapsi päätyisikään kuuluisaksi paleontologiksi, on silti hienoa oppia lisää dinosauruksista.

Näillä vapaa-ajan aktiviteeteilla lapsi oppii ongelmanratkaisukykyä

Posted on 30.11.2016 in Kasvatus, Lapsen kasvatus, Lapset

Pieni lapsi elää täysin tässä hetkessä, eikä hänellä on tietoista mieltä eli hän ei osaa ajatella järkiperäisesti. Sen sijaan hän imuroi kaiken viidellä aistillaan ulkoisesta maailmasta havaitsemansa ja se jää hänen alitajuntaansa vaikuttamaan sieltä häneen vanhemmallakin iällä.

Leikki on välttämätöntä lapsen emotionaaliselle, sosiaaliselle ja kognitiiviselle kehitykselle. Leikkiessä kehittyvät kieli ja syy-seuraus ajattelu. Varsinkin alkuvaiheessa lapsen selitykset ovat aikuisen mielestä täysin epäloogisia ja lapsen selityksessä seurauksesta voikin tulla syy.

Leikkiessä kehittyvät myös joustava yhdisteleminen, luova ajattelu, assosiatiivisuus, ongelmanratkaisutaito ja kyky erottaa ulkoinen todellisuus leikistä. Leikkiessään lapsi oppii esineiden käsittely- ja toimintatapoja, yhteistoimintaa ja sääntöjä sekä tunteiden säätelyä. Leikki voi parantaa lapsen luottamusta itseensä ja omiin kykyihinsä. Leikki opettaa ymmärtämään sosiaalista vuorovaikutusta, moraalia ja arvoja sekä vastaanottamaan empatiaa toisilta leikkijöiltä.

Miettivä lapsiRoolileikki auttaa kehittyviä taitoja kehittymään

Kuitenkin leikissään lapset osoittavat huomattavasti kehittyneempiä ajattelutaitoja, kuin muissa ongelmatilanteissa. Leikin ja varsinkin roolileikin onkin sanottu muodostavan lapselle niin sanotun lähikehityksen vyöhykkeen, eli mahdollisuuden harjoitella vasta kehittymässä olevia taitoja. Tätä kannattaa käyttää myös kasvatuksessa hyödyksi; monet ongelmat voi muuttaa leikiksi, jolloin lapsen ongelmanratkaisu helpottuu ja usein myös halu toimia kasvaa.

Esimerkiksi jos lapsi ei halua nousta aamulla sängystä tai poistua kotoa mennäkseen tarhaan, voi toimenpiteen yhteyteen kehittää jonkin leikin, jonka avulla lapsen saa innostumaan asiasta.

Hieman vanhemmille lapsille on myös olemassa pelejä, jotka opettavat lapsia esimerkiksi laittamaan oikean muotoisia palikoita niille sopivan muotoisista rei’istä sisään tai laskemaan.

Leikki opettaa lapselle myös vuorovaikutustaitoja, ja leikissä lapsi oppii ratkaisemaan monia niin leluihin kuin ihmissuhteisiin liittyviä ongelmia. Leikkiessään lapset usein jakavat rooleja: muistan, kun ala-asteella leikittiin Spice Girlssejä ja Teletappeja. Luokan tytöillä oli kova kilpailu siitä, kuka saa olla kukin maustetyttö. Samoin Teletapeista. Minä oli Nuu Nuu – sininen imuri, kun muut olivat vieneet jo Teletappi-roolit. Noissa roolien jaoissa jos missä tarvitsi ongelmanratkaisukykyä, jotta homma ei olisi mennyt ihan tappeluksi.

Vastuu leikkien tukemisesta on aikuisella

Aikuisen on tärkeää tukea lasten leikkejä, ja antaa tämän rauhassa ihmetellä ja tutkia kaikkea ympärillään olevaa, mikäli se on turvallista. Siksi lapsen ympäristön olisikin tärkeää olla mahdollisemman terätön ja kaikin tavoin sellainen, ettei lapsi vahingoita itseään. Ei ole lapselle hyväksi, jos vanhempi joutuu koko ajan kieltämään häntä ”älä koske siihen, älä tee sitä”. Näin tehdessään vanhempi tekee lapselleen hallaa, sillä kuten alussa kerroin, pelkällä alitajunnalla varustettu lapsi imuroi kaiken ympäriltään tietomuistiinsa noin 7-vuotiaaksi saakka. Hänen varhaiset elämänkokemuksensa ohjaavat hänen myöhemmän elämänsä kehittymistä ja sitä, miten hän tulee pärjäämään maailmassa. Aikuisena päässämme kaikuvat ne lauseet ja käskyt, joita olemme kuulleet vanhempiemme ja hoitajiemme hokevan meille tai toisilleen. Valitettavan usein muistamme ainakin sanan ”ei” ja ne ikävät jutut.

Nykyään leikki on uhattuna. Lapsuus lyhenee, ja leikit loppuvat liian varhain. Monilta lapsilta puuttuu mahdollisuus leikkimiseen ja heidän leikkimiskykyään rajoitetaan. Leikkimaailma on köyhtynyt, eivätkä lapset aina osaa edes leikkiä. Monet leikkivät yksipuolisia, varsinkin televisiostaan oppimia leikkejä, jotka eivät jätä tilaa mielikuvitukselle ja sisältävät väkivaltaa. On huolestuttaa nähdä, kuinka jotkut tarhaikäisistä pojista kuvittelevat esimerkiksi pitävänsä asetta kädessään ja räiskivänsä sillä ympäriinsä. Pahimmillaan muutoin traumaattiseen elämään yhdistettynä tällaiset pojat alkavat vanhempana räiskiä aseilla tosielämässäkin. Eivätkös koulusurmaajatkin ole naista vaille jääneitä, sisimmiltään karkeria pikkupoikia, jotka ovat todennäköisesti nähneet väkivaltaa jo lapsena livenä ja/tai vähintään mediasta. On vanhempien vastuulla kieltää lapsilta tällaiset televisio-ohjelmat ja näyttää heille jotain kehittävämpää. 

Keksi kehittävää tekemistä myös lomamatkoilla

Lapsen kannalta on tärkeää, että haastavaa ja mielekästä tekemistä löytyy jatkuvasti aivojen kehittyessä nopeasti. Kannattaa pitää tämä mielessä myös perheen lomamatkoja suunnitellessa. Jos siis olette menossa vaikkapa Helsinkiin viikonloppulomalle, voi joku Helsingin haastavista Escape Roomeista olla erittäin hyvä paikka lapselle kehittää ongelmanratkaisukykyä. Tosin ihan perheen nuorimmille tämä ei sovi, mutta teini-ikäiselle jo ehdottomasti! Vastaavanlaisia aktiviteettaja voivat olla myös vaikkapa Heurekassa käynti, muistitehtävät kaupungilla suunnistaessa ja kaupungin kartan lukeminen!

Minkälaisia haittoja huonosta sisäilmasta voi olla lapsille?

Posted on 19.11.2016 in Uncategorized

Terveyden- ja hyvinvoinninlaitoksen mukaan ihmiset oleskelevat yli 90 prosenttia ajastaan sisällä. Sisäilman tärkeimmät pilaajat ovat tupakka, yleinen siivottomuus, huono ilmanvaihto tai korjaamattomat kosteusvauriot. Mikäli oireilu liittyy selvästi oleskeluun tietyssä tilassa, on tärkeää selvittää kyseisen tilan kunto esimerkiksi suorittamalla sinne jonkinasteista sisäilmatutkimusta.
On vanhempien vastuulla siivota tarpeeksi usein, viedä roskat, olla tupakoimatta sisällä tai ylipäätään lapsen seurassa ja pitää huolta kodin kunnosta niin, että lapsi ei pääsisi sairastumaan. Olisihan se kurjaa, että oman huolimattomuuden takia saisi jonkin pysyvän, vakavan sairauden. Vähän sama kuin hankkisi keuhkosyövän tupakoimalla.

Kotipölyssä on THL:n mukaan monenlaisia hiukkasia, joista jotkut ovat allergeeneja. Tavallisimmat sisäilman allergeenit ovat lemmikkieläinten epiteelin allergeenit. Pölypunkit ovat eteläisissä maissa yleinen ja vaikea ongelma. Suomen sisäolosuhteet taas eivät ole niille suotuisat, joten tutkijoidenkin on vaikea löytää niitä.
Tupakansavulle altistumisen vaikutukset ovat voimakkaimmat varhaislapsuudessa. Äidin raskaudenaikainen tupakointi ja kodissa tapahtuva altistuminen huonontavat lapsen keuhkojen toimintaa, lisäävät hengitystieinfektioita ja suurentavat astmariskiä.

Huono ilmanvaihto suurin aiheuttaja

Yleensä sisäilmaongelman syy ei ole kuitenkaan rakennuksessa. Ylivoimaisesti tavallisin sisäilmaongelma on THL:N mukaan huonosti toimiva ilmanvaihto.

Hengitysliiton mukaan päiväkodin sisäilmaongelmista on ilmoitettava sekä päivähoitopaikkaan että kunnan terveystarkastajalle. Koulujen sisäilmaongelmista on ilmoitettava terveystarkastajalle ja koulun rehtorille. Lapsen vaatteissa ja tavaroissa esiintyvä mikrobiperäinen haju voi paljastaa ongelman.

Muutoin epäily sisäilmaongelmasta voi syntyä, jos aikaisemmin terve lapsi alkaa oireilla ja sairastaa infektiotauteja poikkeuksellisen paljon. Samoin sisäilmaongelmia on syytä epäillä, jos varhaislapsuudessa sairastettu, jo iän myötä rauhoittunut atooppinen ihottuma tai astma pahenee uudelleen.
Lapsen levottomuus, poikkeuksellinen väsymys ja toistuvat päänsäryt voivat johtua sisäilmaongelmasta, mutta näihin oireisiin on toki muitakin syitä. Epäilyä sisäilmaongelmasta lisää edellä mainittujen oireiden ajallinen yhteys päiväkoti- tai koulurakennukseen, eli oireet selvästi lievittyvät viikonloppuisin ja lomilla.
Päätä särkee, huimaa, yskittää, väsyttää. Huono sisäilma voi saada jopa nivelet särkemään. Mikäli huonolle sisäilmalle altistuu pitkään, voi siitä johtaa pitkä sairauskierre.

Oireina kotien kosteusvaurioissa on ET lehden mukaan aluksi yleensä hengitysteiden ärsytystä kuten nenän tukkoisuutta ja yskää sekä silmien punoitusta ja ärsytystä. Kurkku voi olla käheä, ääni pettää ja limaa erittyy enemmän. Nämä oireet ilmaantuvat tietyssä rakennuksessa oleskellessa.
Lisäksi olemassa olevat sairaudet tavallisesti pahenevat ongelmallisessa rakennuksessa: atooppinen ihottuma lehahtaa pahaksi, lievä astma muuttuu äkkiä vaikeahoitoiseksi, väsymys on lamaavaa, tulee muisti- ja keskittymisvaikeuksia. Flunssat kestävät kuukausia.

Altistaa astmalle, keuhkokuumeella, neurologisille ja reumaattisille sairauksille

Homesairauksien kirjo on hyvin laaja. Homeet voivat aiheuttaa vaikeita astmoja, toistuvia keuhkokuumeita sekä vakavia neurologisia ja reumaattisia sairauksia. Toistaiseksi ei lehden ole selkeää käsitystä siitä, lisääkö home- ja kosteusvauriosairaus pitkän päälle myös esimerkiksi riskiä saada pahanlaatuinen kasvain.
Osalle homepotilaista kehittyy jälkitautina monikemikaaliyliherkkyys. Sille on tyypillistä hajuaistin herkistyminen homeille ja monille eri kemikaaleille, kuten hajuvesille, hajusteille, maaleille, liimoille ja muille rakennusaineille, tupakansavulle, tuoreille painomustetuotteille, erilaisille pölyille, liikennesaasteille ja ruoan lisäaineille sekä ruoka-aineille.
Alkavista sairauksista voi parantua täysin, jos pääsee ajoissa puhtaisiin tiloihin. Jos herkistyminen on jo tapahtunut, puhtaisiin tiloihin muutto auttaa ja vähentää lääkkeen tarvetta.
Lääkitys on oireenmukainen ja tautikohtainen: astmaa lääkitään astmalääkkein, reumaa reumalääkkein. Tärkeintä on päästä pois altistavasta ympäristöstä.

Ruotsissa osataan paremmin

Ruotsissa ollaan sisäilmaongelmienkin hoidossa Suomea edellä: potilaille on olemassa ympäristölääketieteen poliklinikoita, jotka ovat erikoistuneet sisäilman aiheuttamiin ongelmiin. Homeen vuoksi sairastuneiden potilaiden kohtelu on inhimillisempää kuin meillä. Suomessa taas on syytetty jopa mielenterveysongelmista, jos on lääkärissä kertonut sisäilman aiheuttamista oireistaan. ”Potilaita on jopa ohjattu vastentahtoiseen psykiatriseen hoitoon ja perheitä uhattu lasten huostaanotolla”, lehden jutussa kerrotaan.

Kuinka jakaa kotityöt koko perheen kesken?

Posted on 18.11.2016 in Kasvatus, Lapset

Kotityöt ovat yleinen riidan aihe perheissä ja siksi niiden organisointia kannattaa pohtia ennen kuin niistä muodostuu kiistakapula. Vaikka nykyaika on helpottanut kotitöiden tekoa erilaisine koneineen, tekemistä riittää silti. Alla pari vaihtoehtoa, kuinka jakaa kotityöt. Muistakaa, että mikä voi toimia jossain toisessa kodissa, ei välttämättä toimi teidän taloudessanne hyvin.

Vaihtoehto A, omat vastuualueet

Jos yhdeltä perheenjäseneltä sujuu siivoaminen iloisimmin ja toinen rakastaa pyykkäämistä, miksi tehdä asioista tarpeettoman hankalia? Antaa kunkin tehdä sitä mikä hyvältä tuntuu! Ongelmaksi saattaa muodostua, jos kaikilla perheenjäsenillä on sama suosikkikotityö. Myös askareiden tasainen jakaantuminen on syytä huomioida. Vaikka kukin tekisi omia suosikkikotitöitään, niihin kuitenkin kuluu aikaa ja väsyneenä voi tympiä kuinka vähän toisilla on tekemistä. Toivottavasti perheenjäsenten mieltymykset kotitöiden suhteen täydentävät toisiaan, eikä jouduta tappelemaan vähiten miellyttävistä töistä.

On kuitenkin tärkeää opettaa lapsille, ettei tietty työ kuulu automaattisesti tietylle sukupuolelle, vaan tämä ratkaisu sattuu tuntumaan teistä hyvälle. Muista että vanhempana vastuullasi on valmistaa lastasi elämään, eli ota hänet mukaan auttamaan monipuolisesti kotitöissä mahdollisimman varhain. Kotiaskareista on hyvä tulla tuttuja ennen teini-iän uhmaa, ja teini-iän jälkeen ollaankin yllättävän nopeasti lentämässä pois pesästä. Siperia opettaa toki, mutta on parempi antaa hyvät lähtökohdat arjen pyörittämiseen kuin riskeerata uusavuttoman ihmisen kasvattaminen.

Koko perhe siivoaa

Vaihtoehto B, kiertävät kotityövuorot

Kiertävien kotityövuorojen suunnittelu aloitetaan listaamalla säännöllisesti toistuvat kotityöt. Varatkaa sarake myös harvemmin tehtäville kotitöille (siinä voivat vuorotella esim. ikkunoiden pesu, renkaiden vaihto tai mikä tahansa muu tarvittava). Kannattaa laittaa pari pienempää kotityötä vastaamaan yhtä isompaa urakkaa. Sitten vain tehdään listaus, kuka hoitaa mitäkin minä päivänä/viikolla. Mieltymysten mukaan taulukko voi olla päivä-, viikko- tai kuukausikohtainen. Ripusta listaus / taulukko sellaiseen paikkaan jossa kaikki perheenjäsenet näkevät sen helposti.

Perheen lapset voivat vastata omista kotitöistään iän perusteella joko yksin, yhdessä sisaruksineen tai yhdessä vanhemman kanssa. Huomioi kotityölistassa koulun ja harrastusten vaatima aika. Ei ole järkeä sijoittaa suursiivousta sellaiseen päivään, jolloin kaikki kulkevat harrastuksissa.
Tunnistakaa kotityöt. Onko talouden auton kunnossapito kotityö? Entä oikean kokoisten lastenvaatteiden hankinta? Tutkimusten mukaan erityisesti naiset kuormittavat itseään metatöillä, pienillä asioilla jotka kuitenkin kasautuessaan uuvuttavat siinä missä muutkin kotityöt.

Hyvä työvälineet tekevät kotitöistä helpompaa
Useimmiten todellisuus on jotain näiden kahden vaihtoehdon väliltä. Kullakin perheenjäsenellä on se oma suosikkijuttu jonka parhaiten / mieluiten tekee. Ikävämmät askareet tehdään sitten yhdessä tai vuorotellen. Lasten osallistaminen kotitöihin kannattaa aloittaa mahdollisimman nuorena. Pienikin lapsi voi olla avuksi kun arkiaskareet pilkkoo riittävän pieniin osatöihin, esim. pölyjen pyyhintään, sukkien parien etsintään ja tavaroiden paikoilleen laittoon.

Lapsia voi motivoida ylimääräisten askareiden tekoon myös tarroilla/ pisteillä. Kullakin kotityöllä on pistearvo sen vaivalloisuuden mukaan, ja kun tarroja/pisteitä on kerätty tietty määrä, tehdään jotain kivaa. Palkintona voi olla vaikkapa päivä huvipuistossa tai elokuvissa käynti.
Kotitöiden, esimerkiksi siivouksen ulkoistaminenkin on täysin sallittua, jos vain talous antaa myöten. Avun ostaminen ei tee kenestäkään huonompaa ihmistä. Kotipalveluja ostamalla tuet työllisyyttä ja voit keskittyä käyttämään aikasi aitoon yhdessäoloon perheen kanssa.

Lumitöiden tekemisessä toimii myös toisenlainen motivointi: Jos perheellä on vaan mahdollisuus, erillisten välineiden hankkiminen lumitöiden tekoon motivoi varmasti lapsia osallistumaan. Mikäli perhe hankkii traktoriin lumikauhan, haluaa nuori lapsi varmasti päästä mukaan lumiajelulle. Näistä voidaan sopia, että esimerkiksi kerran viikossa pääsee mukaan lumitöiden tekoon, jos hoitaa muita kotitöitä kunnialla aiemmin.

Toiset tekevät kotitöitä fiiliksellä, tiskataan silloin kun siltä tuntuu tai alkaa näyttää sotkuiselta ja toisilla on joka viikolle tietty siivoussuunnitelma, mistä ei jousteta. Kukin kotitalous päättäköön keskenään minkä mukaan elää. Toki toivottavaa on, että perheenjäsenillä on samansuuntaiset odotukset kotitöiden tekemisestä. Tässä pätee sama mikä muutenkin yhteiselämään, täytyy olla valmis joustamaan ja tekemään kompromisseja.

Monissa kulttuureissa lapset joutuvat tekemään kovasti töitä

Miksi hammaslääkäri voi olla pelottava paikka lapselle?

Posted on 17.11.2016 in Uncategorized

Lapsella on paljon ihmeteltävää hammaslääkärissä

Hammaslääkärit voivat olla pelottavia paikkoja lapselle, ja hyvin monelle aikuisellekin. Toki jos kyseessä on vain vaikkapa hampaiden valkaisuoperaatio, on tämä asia erikseen. Osalla pelko johtuu aikaisemmista huonoista kokemuksista, mutta osalla pelon muodostuminen voi olla hankalammin hahmotettavaa. Kaverit saattavat kertoa kauhutarinoita, kuinka toimenpiteet sattuivat, pora osui poskeen ja verta ryöppysi kuin sian kurkusta. Todellisuudessa puudute on saanut vain suupielestä verisen kuolapisaran tipahtamaan leualle. Kaikilla meillä lienee kokemuksia kuinka ”isot pojat” vähän liioittelevat kokemiaan. Oletko koskaan erehtynyt lipsauttamaan ”älä syö niin paljon karkkia tai joudut hammaslääkäriin!”? Onnea, teit juuri hammaslääkäristä jotain pelottavaa jonne ei mennä vapaaehtoisesti vaan vasta pakon edessä.

Asetutaanpa hetkeksi miettimään, miltä hammaslääkärissä olo tuntuu pikkulapsesta.
Hammaslääkärissä haisee hassulle. Ei sellaiselle hyvälle hassulle, vaan epämääräisen teolliselle josta ei tule mitään hyviä muistoja mieleen. Odotushuoneessa olevat ihmiset ovat tyypillisesti vähän jännittyneitä, enkä ole koskaan kohdannut ketään joka olisi tosi ilahtuneen innostuneesti menossa vastaanotolle.

Hammaslääkärin välineet näyttävät pelottavilta, siellä on metallia ja piikkejä. Jotkin lapset haluavat mieluummin nähdä välineet ennen kuin ne laitetaan heidän suuhunsa, mutta osa lapsista voi olla rauhallisempia, kun ei näe niitä. Hankalaa vain lähteä arpomaan kumpi tapaus milloinkin on kyseessä.

Lapsella on hyvät hampaat

Hammaslääkäri naamioituu, onko sillä jotain salattavaa? Huone todennäköisesti ei ole yhtään viihtyisän oloinen, vaan kylmän kalsea, täynnä outoja vekottimia. (Tässä vaiheessa annan pisteet niille hammaslääkäreille, jotka ovat hoksanneet kiinnittää kattoon jotain piristävää katseltavaa!) Taaksepäin kallistuva tuoli voi olla käynnin kohokohta, tai sitten sen kaatuminen voi vähän pelottaa, kun sitä ei kontrolloi itse.

Jos lapsia pelkää niin paljon, että alkaa raivoamaan, koita silloin rauhoitella lasta (http://www.vauva.fi/artikkeli/lapsi/kasvatus/jari_sinkkonen_tama_rauhoittaa_raivoavan_lapsen )


Hammaslääkäri laittaa sitten suusi täyteen sälää. Ja totta kai haluaa jutella sitten! Kun pieneen suuhun asennetaan liikaa tavaraa, niin olo on vähintään epämukava. Vanupötkylätkin saattavat tuntua öklöltä. Lisäksi lapsella saattaa olla herkkä nielu, eli kaikki vähänkin liian lähelle nielua tökätty saattaa aiheuttaa kakomisrefleksin, eikä se ole kivaa. Leuat kipeytyvät pitkästä suun auki pitämisestä ja entäs sitten muottien otto? Suu täynnä outoa mössöä pitkän aikaa. Ei liene edes tarpeen selittää reikiin liittyviä operaatioita.

Hammasraudat ovat nykyään yleisiä, hienoa toki niin että oikomishoitoa saa, mutta siihen saattaa liittyä yllättäviä asioita. (Esimerkiksi luokkakaveriltani leikattiin jänne yläetuhampaiden välistä, ja se oli ratkaiseva niitti meikäläisen oikomiskieltoon. Noh, jos olisin tiennyt että oikomatta jättäminen saattaa johtaa muihinkin kuin kosmeettisiin haittoihin olisin ehkä ollut fiksumpi.)

Näiden mielikuvaharjoitusten jälkeen lienee selvää, että on ihan ok jos pelottaa. Ja pelottavathan uudet asiat aikuisiakin, me vain osaamme paremmin käsitellä tunteita ja toimia pelosta huolimatta. Saattaa auttaa jos vanhempi tai joku muu lapsen ihailema ihminen menee ensin hammaslääkäriin ja näyttää että tämä on ihan simppeli juttu. Hammaslääkäri kannattaa yhdistää johonkin kivaan juttuun, esim. ensin mennään hoidattamaan hampaat ja sitten tehdään jotain kivaa yhdessä. Tiedän erään lapsen jonka ”palkinto” oli terveyskeskuksen hissillä ylösalaisin ajelu. Elämän pienet ilot ovat joskus niin yksinkertaisia 🙂

Lapsella hyvät hampaat

Jos lapsi on peloissaan hammaslääkärikäynneistä, on tosi tärkeää löytää sellainen hammaslääkäri, jossa hän suostuu käymään. Hoitamatta jätetyt hampaat ovat nimittäin todellinen riesa, eikä hammaslääkäri saa muodostua sellaiseksi möröksi, että sitä välteltäisiin viimeiseen asti. Kysy lapselta, mikä hammaslääkärissä on pahinta. Onko kyseessä pelottavan oloinen lääkäri, kivun pelko, kontrollin menetys? Valitettavasti kaikki ammattitaitoiset hammaslääkärit eivät aina ole empaattisia asiakaspalvelijoita, joten pelkkä eri lääkärin tapaaminen voi auttaa.

Vaikeaan hammaslääkärikammoon voi saada myös apua nukutuksessa suoritetuista toimenpiteistä, ilokaasusta, hypnoosista tai lievästi rauhoittavista lääkkeistä. Kysy rohkeasti ammattilaiselta ehdotusta! Jos hän mitättelee ongelmaa, hanki toinen mielipide.

Lue lasten hammaslääkäripelosta tohtori.fi -sivuilta: http://www.tohtori.fi/?page=8586587&id=9348214

 

https://www.youtube.com/watch?v=FWS9pK1hXIA

Kasvattaisinko mieluummin lapseni Suomessa vai Espanjassa?

Posted on 16.11.2016 in Kasvatus, Lapsen kasvatus, Lapset

Siinäpä pulma puitavaksi. Molemmissa on puolensa.

Äiti voi olla Suomessa äitiyslomalla 105 päivää. Kolmen blogissaan Suomea ja Espanjaa vertaavan, ilmeisesti Espanjassa asuvan äidin mukaan tästä voi 30-50 päivää ottaa ennen laskettua aikaa ja kuitenkin niin, että äitiysloma tulee aloittaa vähintään 30 päivää ennen odotettua lapsen syntymää. Isyysvapaa Suomessa on korkeitaan 54 päivää.

Lapsia voi kasvattaa turvallisesti Suomessa

Espanjassa sama on blogin mukaan 16 viikkoa eli 112 päivää. Näistä vähintään kuusi viikkoa on käytettävä lapsen syntymän jälkeen, kun taas jäljelle jäävät 10 viikkoa voi jakaa haluamallaan tavalla. Isyysloma Espanjassa on 15 kalenteripäivää, joka jakautuu niin sanottuun syntymävapaaseen, kaksi päivää, ja isyyslomaan, 13 päivää.

Lomat poikkeavat blogistiäitien mukaan osin toisistaan riippuen missä asuu, esimerkiksi Catalonian ja Madridin alueella syntymävapaa on viisi päivää ja isyysloma yksi kuukausi. Syntymäloma ei koske yrittäjiä, koska sen maksaa työnantaja, kun taas isyysloman saa kaikki.
Suomessa äitiysloman jälkeen alkaa vanhempainvapaa. Tämän voi käyttää joko äiti tai isä, tai molemmat vuorotellen. Vanhempainvapaa voi kestää noin 158 arkipäivää.

Espanjassa ei vanhempainvapaata, mutta täysi äitiysraha

Espanjassa ei varsinaista vanhempainvapaata ole. Heillä, kuten meilläkin, on kuitenkin lakisääteinen mahdollisuus jäädä hoitovapaalle siksi aikaa kunnes lapsi täyttää kolme vuotta. Suomessa on mahdollisuus anoa kotihoidon tukea, jota maksetaan kunnes lapsi täyttää kolme vuotta, kuitenkin sillä ehdolla, että lapsi ei ole kunnallisessa päivähoidossa samaan aikaan.

Espanjassa äitiysrahan suuruus on 100 prosenttia palkasta, mutta oli kuitenkin vuonna 2015 maksimissaan 3606 euroa. Suomessa sekä äitiysraha, että vanhempainraha on tietty osa bruttopalkasta, ja sitä maksetaan molempina kausina aluksi korotettuna ja sitten alennettuna. Se ei vastaa koskaan täyttä palkkaa.
Jos lasten kasvatusta alkaa puntaroida näiden asioiden näkövinkkelistä, kallistun äkkiseltään Suomen puoleen, vaikka 100 prosentin äitiyspäivärahat kuulostavat hyvältä. Toisaalta täytyy muistaa, että meillä on pääsääntöisesti korkeammat palkat, mutta korkeammat hinnatkin.

Espanjalainen kulttuuri on lapselle erilainen

Suomessa on myös puhtaampaa, turvallisempaa ja ilmainen koulutus. Ainakin perusopetus on myös Espanjassa maksutonta. Yliopisto taas maksanee, mikäli menee yksityiseen yliopistoon, joita maassa on noin 20. Valtion varoilla tuettuja julkisia yliopistoja sen sijaan on noin 50.

Espanjan ilmasto houkuttaa

Ilmaston puolesta kasvattaisin lapseni ehdottomasti Espanjassa. Kesän kuumuutta pakenisin tosin mielelläni Suomen suveen. Se on kuitenkin niin kaunis, että silloin kotimaahansa kaipaisikin. Täytyy myös muistaa, että lapset tykkäävät leikkiä lumessa. Eipä itseäkään haitannut lähteä 30 asteen pakkaseen telmimään, kun oli lämmin toppahaalari päällä. Ei kylmää pienenä edes huomannut. Mitä vanhemmaksi tuli, sitä helpommin paleli. Liekö tuo johtuu myös siitä, ettei käyttänyt enää villasukkia, pipoa ja toppahansikkaita. Teininähän oli muodikasta hillua paukkupakkasissakin mahdollisimman vähissä vaatteissa. Olisi ollut suorastaan noloa käyttää pipoa, jos kaveritkaan eivät tehneet niin. Vedin pipon päähäni vasta, kun aloin lähestyä kotia niin, että isä saattoi nähdä ikkunasta, oliko neidillä pipoa vai ei. Espanjassa lapsilla ei ole ainakaan tällaisia ongelmia.

Espanjalaiset avoimia, suomalaiset rehellisiä

Suomessa hyvää olisi myös tietysti tukiverkko ja oma äidinkieli. Mikäli Espanjassa asuisi tuntematta muita suomalaisperheitä, vailla ystäviä ja sukulaisia, olisi päivähoidon lisäksi lasten hoitoon saaminen vaikeaa ja elo yksinäistä.

Ota huomioon! Ilman tukiverkkoa eläminen voi olla todella raskasta: http://www.vauva.fi/keskustelu/3932336/ketju/onko_muita_joilla_ei_ole_ketaan_eli_tukiverkko_puuttuu_kokonaan

Espanja on kuitenkin melko helppo ja ehdottoman kaunis kieli, minkä oppiminen tulisi tietysti helposti, kun sitä kuulisi ja puhuisi pienestä asti. Espanjalaisesta kulttuurista haluaisin myös lasteni oppivan avoimuutta ja lämpöä. Toisaalta arvostan suomalaisten rehellisyyttä: sitä, mikä luvataan, pidetään. Ainakin pääsääntöisesti. Tuskinpa Espanjassa myöskään säästyisivät varastamiselta pöytään unohdettu kännykkä tai lompakko toisin kuin Suomessa käy tuon tuosta.

Kasvava trendi

Yhä useampi suomalainen kyllästyy kuitenkin tänä päivänä varsinkin maamme kylmään ja melko kolkkoon ilmastoon ja hankkii itselleen uuden asunnon Espanjasta. Varsinkin Malagan alueelle on muodostunut jo oma suomalaisyhteisö, jossa lapsen voi kasvattaa melko perinteisesti, hieman epäperinteisemmässä ympäristössä.